Hidastumisesta ja maalauksista ym sisustuksesta

Maalaus usein, jotta sillä olisi hyvä henki, niin on omana maalaukselle rasuhoitettuna hetkenään, vaikkapa puolena tuntina tehty, mutta silloin käy niin, ettei tuo maalauksen henki niin kummoisen syvällisen viisas ole vaan on vainkovin hidastahtista elämää ja tauko kesken muun tekemisen. Eli sitten jos harrastaa maalaamista tai seinällä on jokin maalaus tai maalauksesta tehty juliste tai postikortti, niin se hidastaa elämää kamalasti tuomatta kumminkaan elämänlaatua, pikemminkin tekemiset vain jäävät pois. Samoin käy koristeina pidetyistä pikkupatsaista yms, jossain määrin myös käsitöistä. Poikkeuksena ovat kai kovin nuorien, teinien tms tekemät intoa ja puhtia täynnä olevat piirrokset ym, eivät siis taidesuuntautuneiden vaan elämäsuuntautuneiden. Ja valokuvat sopivat ihan vauhdikkaaseen elämään, ovat elämän keskeltä napatut, mutta lavastetut, kovin laitetut tai väkerretyt, valokuvausta taidelajina harrastaen tehdyt taas eivät niin hyvää vaikutusta tuo, eivät ole elämänmakusia ja selkeitä, aitoja.

* * *

3.1.2017   Minua ihmetyttää tuo, kun vanhemmiten monet maalaavat, niin siitä ei menekään elämä hienoksi kun ollaan hienojen asoiden kanssa tekemisissä, kuten käy kovin harvoin taidenäyttelyssä käyvälle ei-maalausharrastajalle, vaan meininki jotenkin syö kapasiteetin, tulee tavallaan tyytyväinen kylläinen olo johonkin katselemisen tai meittimisen tapaiseen, mutta samalla tulee vaikutetta ammattimaalareilta tms kamalan hitailta saamattomilta ihmisiltä, joilla laatu ei yllä elämän käytännön tasoa parantamaan vaan elämänlaatu jää kovin huonoksi, pisteiden tavoittelun tasoiseksi ja hmm tätä minä vaan edelleen.  Elämänlaatu ja viisaudenkin ainoa todella merkityksellinen kriteewri on käytännön tason elämisessä, ei ajattelun aiheiden hienoudessa vaan niiden käsittelyn laadussa, paransivatko ne elämää, olitko viisas, oli aihe sitten ei-mikään-kummoinen tai syvällisen merkittävä, niin paransiko se elämää, sinulla ja muilla, vai luovuitko kriteereistä ja miksi, otitko nuo ei-niin-laadukkaat ammattilaiset esikuviksesi ja miksi? Junnaamalla ei saa yhtä hyvää laatua kuin jsokus innostumalla, muun elämän ohessa aiheita ym keräilemällä, ei erikoistumalla ja loppuun kuluttamalla. Onko elämäsi pah-mallista tai kuivaa, kuin mutustelisit kangasta, kuin olisit ottanut elämääsi vain kivoja juttuja ja unohtanut, että arki on sitä, mitä viisaimmat olettavat elämässä tarvittavan , jotta olisi onnellinen, tyytyväinen elämäänsä, aidosti elossa ja pysyisi terveenä ja vahvana, kykeneväisenä, olisi hyvä tulevaisuus ja elämän mielek'st'ä.

Ostoksissa onnistumisesta

Keräilin kirjoituksiani ostoksissa onnistumisen tiimoilta blogiksi http://asiakkaanavain.blogspot.fi/

9.2.2018   Siis ostoksissa onnistumisesta pienellä budjetilla, esim. tavalliset ruokaostokset + vuokra-asunto.  Jotakin säästäen tai halvalla mutta tyytyväisempänä ja ilman epäonnistumisia, tai ei ainakaan niin useasti tai pahoin epäonnistuen ostoksissa.

Tuossakin blogissa on tämä lainaus:
Ympäristöaiheisesta blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi kesältä 2017:
" Ihmisen näkövinkkelistä sanoisin, että rahavarojen puute usein aiheuttaa ihmisille pakkotilanteita, kai maanviljelijöillekin, ja se kostautuu niin maanviljelijöille kuin eläimillekin. Pakkotilanteita vähentää, jos on itse niitä uomia, mitä ihmiset yleensä toivovat elämiltään ja yhteisön toiminnalta noilla seuduin ja mitä arvoja arvostavat, mitä tekemisentapoja yms, jos siis on harmoniassa ympäristön kulttuurin niiden uomienkanssa, joita elelee, mikä lienee lähinnä kysymys siitä, että valinnat pitäisi tehdä haaveiden mukaan, niin on herkempi muidenkin haaveille ja sitäkautta sille, miltä kohden ja missä saa tukea, mihinja mihin tapaan, ja mitä taas hienotunteisesti pitäisi välttää."

Ja tämä on rahavarojen kannalta olennainen:
"Asunnon vuokran määrää suurin piirtein huoneiden lukumäärä (pääsyynään talvilämmityskustannukset ja osuus taloyhtiön huoltokustannuksista). Huoneita pitäisi olla yhtä monta kuin asukkaita, niin on mukavin asua. Siihen yhteiskunnan tuetkin on mitoitettu. Liian iso asunto syö säästöt hetkessä, joten jos tarvitsee säästää, olisi tärkeää heti muuttaa sopivan vähän huoneita sisältävään kivaan asuntoon kivalla alueella, jonka vuokrakin on halvimmasta päästä, muttei välttämättä ihna halvin, koska jos uupuu asuntoon, niin muita kuluja tulee helposti enemmän. Asuinpaikkaa valitessa on olennaista myös lähikaupan tms käytetyn ruokakaupan hintataso, jonka pitäisi olla aika halpa tai halpa."

Mm
http://asiakkaanavain.blogspot.fi/2017/11/ostoksissa-onnistumisesta.html
ja
http://asiakkaanavain.blogspot.fi/2017/11/laskujen-maksamisesta-kivempaa.html

* * *

26.3.2018   Onkohan vanhemmiten monella jo niin paljon enemmän taitoja ja saavutuksia kymmeniä vuosia nuorempiin verrattuna, että on kuin öky ja siitä seuraa ökytalon turvattomuus? Tarvitsisiko osaamista jakaa, että edes joku maailmassa tai Suomessa olisi osannut moista ja ollut kyllin hyväötapainen neuvoakseen muitakin: esim. harrastusblogi nuoremmille näin rakennetaan pienoismalli, tms.

Juhlimisesta

Itse olen vasta 46, mutta sen olen huomannut, ettei syntymäpäiväni juhlimisesta tule enää mitään, on pikemminkin tavallista ankeampi päivä syntymäpäivänäni. Syntymäpäivä tuntuu sopivan lähinnä ajan kulun pohtimiseen ja arjen elämiseen, ei juhlistamiseen. Se kai osin johtuu siitä, että laposet tykkäävät juhlia syntymäpäiviä ja toivovat syntymäpäivät jätettävän heille. Lapsilla on omaa näkemystä syntymäpäivänsä vuodenajan hienoudesta muttei niin kovin monesta asiasta koekmusta, ja niin heille kai sopii juhlia juuro synty,äpäivänään. Aikuinen sen sijaan on tehnyt jo monta omaa elämänvalintaa, ja niin aikuiselle sopisi paremmin jokin oman kiinnostuksenkohteen määräämä retki, tapahtuma, kurssi, ostos, harrastus tms silloin kun sille parhaiten sopii, eikä juhlia tieettynä päivänä.
Jos sen sijaan haluaa juhlistaa kahvikupposella jotakin, niin onhan aiheita aika monta, siis elämän hienoja juttuja, suurempaa sivistystä, yleensä juhlittavia asioita, tapaamisia,tunnelman luomista, lepotaukoja, jne

Elämänpiirin kapeutumisesta ja taidoista & jaksavaisuudesta

Yleensä kun nuorena opetellaan taitoja, niin kaikilla on perusuoma, jota elämä kulkee ja johon lisänä taidot tulevat. Samoin mieltymykset tulevat yleensä ensin harrastuksina ja vasta myöhemmin työnä, jos ollenkaan. Vanhalla ihmisellä kai taas on noita omia elämänvalintoja ja sitten on kai ongelmia esim. sairastelua ja toisaalta uupumusta työelämään vähän kuin burn outilla: sentasoinen ei enää ollut mielekästä, kun taidot olisivat yltäneet ylemmäs. Mutta elämä tarvitsee uusia alkuja, sillä ne mahdollistavat säätämisen: aloitetaan uudella hyvällä tavalla vanha tuttu kiva tekeminen tai hyvä järjestely hiukan eri kohdasta, ja niin mm vuodenaikojen eläminen sujuu kuin huomaamatta, samoin muut elämän säätämistä vaativat asiat. Silloin ei myös kään kyllästy, ei kuluta loppuunn, vaan vaihtaa eri tekemiseen, jos jokin ei just nyt kihedo.
Taitoihin tarvitaan yleensä jotakin perusharjaannusta esim. kiinnostavan katselemisesta näköaistin harjaannusta, ja jollei niitä tule enää työelämän mukana, niin olisi omiin harrastuksiin ja mieltymyksiin lisättävä kylliksi tekemissiä, joissa on noita tarpeellisia peruselämän elementtejä tarpeeksi kiinnostavassa muodossa, ei vain älyllisesti kiinnostavassa vaan juuri persuelämisen kiehtovuuden myötä, esim. puutarhanhoitoa, mökkeilyä tms mitä vanhojen sanotaan harrastavan, ja vaikka torilla käymistä,jossakin yhdistyksessä tai harrastuksessa jeesaamista tai mitä nyt onkaan.

2.1.2017   Mitä näin nelikymppisenä olen oppinut elämänlaadusta, niin kehutut asiat on tarkoitettu arjen lisänä tehtäviksi, ei arjen korvikkeiksi. Itse arki onpyritty tekemään mahdollisimman hyväksi: on kiva puuhata jotakin tosissaan ja saada siitä rahaa, käydä eri paikoissa, ulkoilla ja liikkua,olla erirytmisiä päivän osia, eri määrin itse valittuja, ym. Mutta homma menee pieleen, kun joku (tyhmä? jonka on vaikea saada kunnon tolkkua omiin tekemisiinsä?) määräilee liikaa, tai sabotoi tahallaan, tai kun joku yrittää omia tai laittaa toiselle vain kaiken luksuksen ilman tavallista arkea.

Lisää työsarkaa vanhemmalle väelle

Terveistä elämäntavoista ja tervehenkisistä tekemisentavoista on paljon iloa, joskus jopa niin paljon, että se aiheuttaa kommunkaatiokatkon. Ainakin ulkomaalaiset, naistenlehtien lukijat, osa vanhuksista ym hyötyisivät kovin terveiden elämäntapojen ja tervehenkisyyden osaamisesta. Olen kirjoitellut noista aiheista blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ja engl. käännös http://finnishskills.blogspot.fi/2015/11/healthy-ways-of-living.html . Mutta tuossa on tekstajä ja siis aiheita kovin monta!

Tässä yksi onnellistuttava ja tärkeä taito:
281. "I treid to find some Brasilian media or sports site.
I have been for a few years interested in Brasilian culture and been
surprised to notice that even though Brasilians look positive, skilled
and feeling, they don't feel so very well. Today I figured out the
reason fior that and how to correct that. Brasilians are very good at
fine coordination which they do both at the outer reaches of their
body and all the way from the body center at stomach, like as if they
were painting. (But many painters are even lousier, so don't mix tyhem
with this.) That is an artificial non-instinctual way to coordinate
body according to the sense of sight. We here in Finland have a very
different climate, which is much more beneficial for being speedy and
active. Our way of fine coordination would propably suit also other
climates and it is very natural and brings lots of well-being: Be very
natural, very emotional naturally at the stomach area and near it, so
that you can move only roughly, like right or forward or left or
backwards. So you did not disturb your body center, emotions or
naturality at all: they determined the exact way fo moving and exact
direction. Then take your social eye and your sense of atmoshpheres
along: which social styles are naturally possible for you right now:
choose from them the exact form of the outer parts of your body and
roughly the form of the parts at middle distance from the center
outwards. So you can go for example a little bit bold and protecting
so feelings, being sturdy. At the same time atmospoheric and via that
thinking skills and fine mechanics, which alters the movements
slightly at the center, somewhat at the outer reaches. And for example
liking or taking social dastance, which also determines movements. Or
like with basic skills only or with emotional strenght of high skill.
Etc."

Kirjastosta kirjastoista vieraantuneille

"Olikohan eilen, kun oli vanhan savonlinnalaisen kirjailijan Joel Lehtosen päivä ja iso joukko kirjastonhoitajia tms kaupungissa. Laittoi miettimään savonlinnalaista vai lieneekö nätkiläistä asennetta kirjoihin ja kirjastoon, joka on aika lailla niitä vierastava, jo ohitse kasvanut. Lomailupaikkakunnalla on hyvä, ettei lueta työkirjoja tai muutakaan niiden tyyppistä, ja taiteiden harrastaminen sekä korkea ikä ja elämänkokemus, aiemmat vuosikymmenten opinnot eri aiheista tuovat hyvän laadun kanssa sitä, etteu monestakaan kirjasta ole enä paljoa opittavaa vaan jotenkin urauttavat tyhmemmille urille kuin mitä näkökulma muuten olisi, että silleen vierastetaan kirjaston käyttämistä.
Toisaalta itse tulen ajatelleeksi, että nuoremmalle väelle kirjaston eri aihealueet tarjoavat mahdollisuuden harrastaa laajemmasta piiristä asioita jotakin tai useaakin, mitkä kiehtovat itseä erityisesti, vaikkei paikkakunnalla olisi montaa samoin harrastunutta. Ja romaanit ym voivat avata uusia maailmoita, uusia elämäntapavaihtoehtoja, mahdollisia tulevaisuuden kehitysalueita elämässä. Ilman niitä olisi liian jumissa vanhoihin kuvioihin, liian vähän vaihtoehtojen kirjoa, josta löytää itselle sopivia asioita ja oma tie elämässä.
Kirjojen pitäisi kai aukaista uusia maailmoja, jotta niiden lukeminen tekisi hyvää. Jos jää toistamaan vanhaa, oppii vain, mitä siitä osataan ja mitä ei, eikä saa lujaa maata oman ymmärryksen jaökojen alle niin kuin ekaa kertaa uuteen aiheeseen tutustuessa, kun näki, mitä voidaan osata eikä vain mitä on jo toistettu moneen kertaan ja mistä jääty paitsi.
Kanssa on tuo, mitä vanhempi tai muuten osaavainen väki, joka ei niin lue enää kirjoja, jää paitsi eli miten tietyn aihepiirin harrastaja sopii osaksi yhteiskuntaa, sen aihepiirin tavallinen lokero, minkä kirjaa lukemalla olisi oppinut. Esim. maalausaiheinen kirja ei rajoita harrastusta vain yhteen aiheeseen, yhteen tyylilajiin ja taitotasoon ympäristön mukana vaan esittelee taidesuunnat kautta vuosisatojen ja eri lähestymistapoja, eri aiheita ja eri maalaustekniikoita, eri vahvuuksia, ja olettaa ne tavallisen kurssilaisen osattaviksi eikä muiden heiniksi, jolloin itse jäisi urautuneeksi johonkin osin sattumalta syntyneeseen lokeroon.

9.9.2016   "Entisenä pääkaupunkiseutulaisena tuli mieleeni, että ihmiset tapasivat sanoa ihan vain lukeneensa, istuneensa hiljaa lukemassa tekemättä mitään. Mutta eikö, jos puuhaa muuta enemmän, on käytännön elämä rikas, niin lukeminen rikastuttaa sitä juuri yhteydessä käytännön elämään. Siihen tapaan kuin käsityön oppikirja on yhteydessä käytännön tekemiseen: vasta kokemuksellisesti rikkaan elämän myötä kirjallisuuden arvo näkyy."

3.5.2017   Savonlinnassa lukiessani kirjoja olen törmännyt siihen, että jotenkin tulen katsoneeksi niitä kirjailijan itsensä näkökulmasta, kuin yrittäisin oppia, millaista on olla kirjailija. Mutta sitähän tekivät lapset alle kouluiässä ja ala-asteen alkupuolella: miten elää ja tekee töitä salapoliisi, haluaisinko olla sellainen, millaista elämää lastenkirjailija on elänyt, miten kirjansa kirjoittanut, ja useinhan nuo olivat rauhallista ruokakeskeistä ei-niin-kummoista elämää, joka sopi kenties kirjailijalle itselleen muttei monelle muulle. Se lokero jäi liian pieneksi jo silloin lapsena: se on vain kirjailijan näkökulma, joka ei jaksa yllättyä japiristyä mistään kirjaansa kirjoittamastaan. Sen sijaan, jos peilaan lukemaani omaan elämääni, tai toisten mahdollisten lukijatyyppien elämiin, niin jo yksittäinen aika tavallinen kohta kirjassa avaa ison joukon uusia elämänmahdollisuuksia. Jos vaikka kirjailija kirjoittaa henkilön menneen tutulleen kylään, niin se on aika tylsää, mutta jos pohdin, ett menisinkö minäkin kaverille, tai tutuille kylään, tai harrastukseen tapaamaan kavereita, tai torille, tai matkoille, tai mummolaan ja mökille tai tutustumaan uusiin ihmisiin ja minkä tyypin ihmisiin joskus haluaisin tutustua, niin jo ihan tavallinen maininta elämästä jostakin on avannutminulle monta tietä, mitä en olisi voinut saada, jos olisin käyttänyt kirjailijan näkökulmaa, joka sitä paitsi ei ole yhtään toimelias ja liikkeelle lähteväinen, puuhissa viihtyvä.

5.7.2017   Savonlinnan pääkirjasto Joelissa on nykyisin kahvila ja se kai ihmetyttää ja pelottaakin montaa: haluaako joku murhata kirjojen ystävät. Mutta kahvila on kai käsityöharrastuneita mummoja yms varten, että tulisivat kahville ja käsityölehtiä lukemaan ja siitä sitten pistäytyisivät kirjastonkin puolelle, missä olisi monta heitä kiinnostavaa kirjaa. Eivät vain ole tottuneet lukemaan ja ovat siksi paljon tyhmemmän maineessa kuin kapasiteettinsa edellyttäisi Lukeminen käy läpi perustason asioita, jolloin ne sujuvat lähes kuin vettä vain, ja niin ei ole älyssä tai yleissivistyksessä huomauttamista. Mutta aivan toinen mummotyyppi on se, joka luki jo nuorempana valtavat määrät eri aiheiden tieto- ym kirjoja ja ei löydä kirjastosta enää uutta kiinnostavaa.
On kirjastossa kovin monta kiinnostavaa kirjaa, jos vain lainaa yhden per aihe eikä ole jumiutunut vanhoihin aihepiireihinsä Itse olen lainannut mm inkojen vai minkä ikivanhoista kudontatöistä kuvakirjan, Amazonin sademetsän alkuasukkaiden taiteesta, puuveistoksista, kuuluisten suomalaisten taiteilijoiden asuinsijoista Tuusulajärven rannalla, paksun Eino Leinon runokokoelman, oppaan kukkien maalaamisesta, laulukirjoja, historiankirjan Suomesta muuttuvassa maailmassa, ym. Ja vaikken ole oikein jaksavainen lukija, niin jo kappaleen matkaa kiehtovaan aiheeseen perehtyessä saa kurkistettua toisenlaiseen antoisaan maailmaan, josta on hyvällä laadulla kerrottu.
(Omia kirjoituksiani, jos jotakuta kiinnostaa, mm käsitöistä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi etenkin http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html , sekä ympäristökysymyksistä http://kokonaiskuvat.blogspot.fi ) "

http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/07/kirjastoista.html

Elämänlaadusta ja elämänviisaudesta

"278.   Lapsena kun soitin harmonikkaa ja asuttiin Helsingissä omakotitalossa, niin sillepaikalle, jollesoitin näkyi ikkunasta pihlajan oksia, mikä toi luonnonläheisempää miljöötä soittoon ja teki elämänviisaammaksi ja elämän tyytyväisemmäksi kuin viime vuosina Savonlinnassa, missä kosketinsoittimeni on ollut seinää vasten. Kun vähän aikaa sitten siirsin kosketinsoittimen niin päin, että soittaessa näkyvässä maisemassa on puita, niin elämänlaatuni näyttilähtevän korjautumaan siitä niiltä oisin ,joista en ollut tiennyt, että miksi niin vaisua, saamatonta, jotenkin teoreettista, käytännöstä vieraantunutta kuin jotakin elämänviisautta olisi ollut vaikea noudattaa."

Lainaus terveitä elämäntapoja yms koskevasta kirjoituksestani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

6.10.2017   Tuon kun opin, niin ensin yritin siirtää soittimen niin, että olisi sen ääressä istuessa tosi hieno näkymä, mutta silloin se oli lähellä kulkutietä, missä se olisi pudonnut ja hajonnut. Sitten palautin sen vanhalle paikalleen, mutta käänsin niin päin, että näkyi kerrostalon pääty, yksi iso koiva kerrostalon edessä ja metsänreunaa kaukana, mutta silloin tuntui teemaan tulevan laatikkomainen kerrostalo. Tässä joku päivä huomasin, että keskellä huoletta pöydän ja palmujen välissä olisi suojaisa paikka, josta hieno näkymä. Äsken kosketinsoittimeni siihen siirsin, ja näkymö ainakin on hieno. Laitoinlattialle sen viereen lehtikorin, jotta kävelisinvähän kauempaa ohitse. Kahdella puoen on palmu ja kolmannella pöytä ja tuoli. Saa nähdä, opinko tästä viisaammaksi, kyllä se soiton sointiin jotakin vaikuttaa, mutta ianakin ensi alkuun myös vanha näkökulmakatoaa kauemmas, jää vain iso mänty ikkunan edessä.

 

Suomi 100 vuotta

Katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2016/09/itsenainen-suomi-100-vuotta-joulukuussa.html

Siinä mm:

"
Samalta suunnalta hiustenleikkuun ohjeeksi kai myös sopiva villakoiran turkinleikkuuohje, oma persoonallinen malli koiran luonteeseen sopiva   http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/villakoiran-trimmausohje.html missä linkki Sibelius-tyylisten kampauksten ohjeeseen

"21.3.2017   Tässä tuo ohje:
"tiistai 2. elokuuta 2016

Sibelius, ohje

Sibeliuksen syntymän 150-vuotispäivänä viime vuoden joulukuun kahdeksas
kuuntelin radiosta Sibeliuksen musiikkia ja tein tällaiste muistiinpanot:
"* laajempi ympäristö ajateltu
* toimelias liikunnalliseen tapaan
* tunteva sitä ja elämänsisältöä kohtaan
* käytännöllinen ajattelu
* luonnollinen käytännön elinympäristö käytännön askareineen"

Tänään kirjoitin tällaisen:
"Kesän alussa aprikoosinväristä keskikokoista villakoiraani Banjoa trimmatessa tulin miettineeksi, miten opettaa Sibeliuksen musiikin tyyppistä musiikkinäkemystä lähinnä suomalaisille, hiukan myös ulkomaalaisille. Tänään mietin Sibelius-tyylisten kampausten leikkaamista erilaisille ihmisille, musiikin opettamista niin. Ja niin aihe nousi taas pinnalle.
Kohta yksi on luonto ja vuodenajat, joista etenkin maisemat, pikkulinnut (esim. tiaiset) ja säät. Miten luontokontakti ja ulkoilu soivat. Miten vuodenajat ovat profound, syvällisiä ja maisema myös. Miten terveet elämäntavat saavat elämänkokemuksen soimaan.
Lähteä maisemaan, ottamaan kontaktia maisemaan. Tulla viileyden stoppaamaksi tuossa yrityksessä: huomio vuodenaikoihin, säihin, säiden vaatimuksiin, elämisentapojen säätelyyn lämpötilojen yms mukaan -> soiva elämä, maisema profound, elinympäristö maisemassa -> reaaliteetit soivat ja ovat profound, tervettä ikiaikaista elämää, myös ympäristön osalta, kukin asia löytää luonnollisen ikiaikaisen tervehenkisen tuntevan paikkansa kokonaisuudessa kuin parhaan järjen mukaan, kuin metsämaisemaa katsellessa miettiessä.
Löytää itsestään soivuus, tunnelmatajuinen sosiaalisuus, joka on liikunnallinen ja nopsa & kätevä. Löytää lisäksi mm pikkulintujen kautta/avulla musiikin maailma."

Vuiodenajoista kirjoitin pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

* * *

21.3.2017   Selventäisiköhän käsitystä luonnon syvällisyydestä kirjoitukseni Kalevalan Joukahaisesta: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/09/kalevala-ja-taito-ja-tunteet.html ?
"
"25.3.2017   Kansallisromanttisella teemalla kun äsken vain jotakin saksin, niin tuli tällainen:

Tuossa tuo tyylin hersyvyys tulee siitä, että jos jossakin meinaa tulla kaavamaista, niin pidempi turkki niille seuduin, eli vapaampaa ja tunteidenmukaisempaa, ja jos jossakin meinaa mennä höttöpupuksi, niin aika paljon lyhyempi turkki niille kohdin. Kansallisromanttisessa taiteessa vapautta oli tunteiden paloon asti, joka puhti käytettiin maailmassa merkityksellisiin suuriin parannuksiin ja hyvään elämään niin kuin ihmisen luonto on ja malliksi muille sopii. Muiden saamisessa mukaan on olennaista, ettei laadi liian suurta taakkaa ja että löytää nuo asiat ihisen luonnosta,sekäettä kasvattaa nuoremman polven kapasiteettia tervehenkisyyden ja terveiuden elämäntapojen avulla, kykyä elää sovussa yhteiskunnassa, kun kullakinon omaa tilaa muttei diktatuuria toisten ylitse epäreilusti."
Maalausaiheiseen blogiini http://akvarelliblogini.blogspot.fi/ lisäsin:
"Tuossa tuo, että miksi meininki ei mene huonosti, kun ihmisille antaa vapautta, niin sivistystä kumminkin edellytetään ja sivistys katsotaan maailmankuvan rakentamiseksi, missä maailmankuva on siis käsitys elinympäristöstä ja sen tärkeistä asioista, ei manipulaation ulkoa luettu viitekehys tai teknisten muistikikkojen lähde. Mietitään sitä,millaista on elää ihmisenä,mikä tuo hyvän elämän, mistä välittää ja mitä tehdä noiden asioiden eteen, ei pakoteta edes koululaisia liikaa, ei hyväksytä palikkajärkisempien jöötä."
"

22.10.2017   Värssyn ja laulun laatimisyritelmä, ei niin kummoinen http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2017/07/pe-28-heina-2017-omasta-paasta.html mutta sivun engl. linkki viisastumisesta lienee tärkeä ja tekstissä mainittu Tunnelman inspiroima laulu (vähää aiemmin samassa blogissa) ainakin soi kauniisti ja ilahditta mieltä, ainakin keväällä, kun kaipaa laulamisen taitoa, ja niin voi säveltääkin, kovin on kaunista.

Valokuvausohjeita

"Miten saa tunnelmallisen valokuvan tai maalauksen
Tarvitaan kiehtova kohde, hyvä katsomisen tapa ja sopiva rajaus sekä elämänviisas kertomisentapa.
Jos pysähdyt pitkäksi aikaa, kokemuksesi yleensä laimenee ja arkipäiväistyy eikä se ole samalla tavalla kimmokkeena kaikkeen uuteen hienoon. Anna siis katseesi kierrellä, kuljeskele ja napaa otos aina, kun tunnelma on kiehtova tai näkymä erityisen kaunis.
Katsomisentapa on vähän sama juttu kuin jos menet jututtamaan jotain porukkaa, joka on puuhaamassa jotakin yhdessä, ja siinä, kun he alkavat kertoa jutustaan, alat saada siitä kuvan, niin on katsomistavan virittäytyminen jollekin heidän aaltopituutensa tapaiselle ja heidän tekemistensä henkeen, kun et sitä vbielä tarkkaan tiedä, mutta jotenkin juuri kuulit. Vastaavasti, jos menet tilkkutyökurssille tekemään tilkkukassia, niin tunnin alkaessa levitellään kankaat ja työt, työvälineet, jutellaan soristen ja ryhdytään puuhailemaan jotakin. Se on kuin sukellus omaan maailmaansa kiehtovuuksineen ja mukavine oloineen. Tai jos on kiva pikkupakkanen ja lähdetään hiihtämään jonnekin luonnonhelmaan, missä on liikunnasta pitäviä ihmisiä ja luonnon lumista kauneutta, niin virittäydytään omaan maailmaansa. Siten eri tekemiset, niiden lahgjakkuudet ja sujuminen ovat virittäytymiskysymyksiä ja onnistuneen vireen tunnistaa tenhoavuudesta, työn sujuvuudesta ja hyvästä olosta sekä siitä, että saadaan jotakin elämänviisasta aikaan. Näkymän ja näkökulman tenhoavuus on tuollaisesta virittäytymisestä kiinni: tunnelma, tunne, upeus, kauneus, tenhoavuus, kauniit värit, aiheen hienous, syvällinen elämänviisaus, mieliteot, tekemisten taito. Jos kuvan näkökulman ja rajauksen valitsee siten kuin näkymän tenhoavuutta korostaa, kuvasta tulee hieno."
http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/11/15-marraskuuta-2013.html

Koiran (tms) valokuvausohje
"Hyvän valokuvan saa, kun heti kuvattuaan näyttää kuvan koiralle, niin
kuin digikameralla voi hyvin tehdä, niin koira oppii itse
poseeraamaan. Sillä tavoin seuraillen koiran omaa näkemystä saa kivoja
kuvia, joissa on uudenlaista tenhoa ja viehättävyyttä.
Kuva otetaan KESKELLÄ HETKEÄ. Tyypillisiä kuvia saa, kun tavallisen
hetken kuluessa ottaa kuvan. Mutta hyvä on silloinkin, jos koira on
tottunut itse näkemään, millaisia kuvia siitä millaisellakin hetkellä
näpsäisten syntyy. Silloin se voi lisätä kuviin kivaa itselleen
tyypillistä henkeä kuin ihminen peilin edessä tai mukavassa seurassa.
Ainakin omat koirani ovat oppineet luomaan itse kivoja vapaamuotoisia
näkymiä, koska olen niistä harrastunut, sekä kuvaamisen että
maalaamisen vuoksi että pidän kauneudesta ylipäätään. Mutta koirani
ovatkin kovin harjoitelleet sirkusesiintymistä omin päin, sillä
treenasin niitä sirkukseen, ks. http://lukevatkoirat.blogspot.fi ."
http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html

Luonto on monimuotoisempi, kun sitä katsoo läheltä, esim. pusikon sijasta oksankäppyrät, miten oksanhangasta ylenee lehvä toisella puolen ja toisella puolen oksat alempana tms.

"Valokuvausaiheiden löytämisestä http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2015/10/lauantaina-10-lokakuuta-2015.html
Maalausten tenhosta http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2014/02/perjantaina-7-helmikuuta-2014.html
Tenhoavan valokuvan ottamisen ohje (& Iän myötä kehitymme tunteenomaisen näkemyksemme suuntaan) http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/11/15-marraskuuta-2013.html
Eläintävalokuvatessa tulisi kai näyttää kuva heti eläimelle, jotta se näkee millaisia kuvia mitenkin tulee http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html . Mutta ihminen alkaa helposti insinöörimäisesti jännittää, jos kireästi kovistelee olemaan kuvassa hienosti. Mutta loma-aikatyyliselle huolettimalle ei-niin-tärkeäni kuvaamista pitävälle parhaimpaansa laittamiselle suomalaisten poseeraustaidot kai sopisivat, ja luonteenlaatu, taitojen tyyppi, taitotaso ja elämänviisaus sopisivat. Eli huihai vapaasti vain omalla tyylillä, vikkelään erilaisia kuvia napaten, luulisin. Omia tunteita kiehtovien tekemisten parissa ja omaa tunteenomaista näkemyst' kuunnelle, kuvan jo ensi sekunnilla/-sekunneilla napaten.)"
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2016/09/itsenainen-suomi-100-vuotta-joulukuussa.html

Parempaa ruokaa samoista aineksista, ym / Tunteidenmukaisesta tekemisentavasta

En ole hyvä laittamaan ruokaa, mutta saisikohan näillä taito-ohjeillani mummola paremman makuista suunnilleen samoista aineksista?
Molemmat ohjeet sopivat hyvin käsityöohjeiksi ja kai elämään laajemmaltikin:


http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html
""Paremman makuista samasta

Kun ruokaa kypsentää tai sen osien määriä arvioi ja on ennenkin tehnyt samaa tai samantapaista ruokaa, niin on tunteenomainen mielikuva siitä, milloin se kypsennettynä tai millä ainemäärillä olisi ollut parhaimmillaan tai juuri tietyntyyppisenä parhaimmillaan. Ja kun ottaa ohjeekseen nuo tunteenomaiset mielikuvat aikamääristä, kypsyysasteista, ainesten määristä, erilaisten elementtuen sopivuudesta yhteen, yms, niin samalla määrällä vaivaa, aikaa, rahaa, aineksia saa parempaa ruokaa."

Vastaavasti jos on muussa taidossa omaa osaamista, niin tunteenomaisten mielikuvien mukaan rytmittäen voi yltää parhaimpaansa."

Terveiden elämäntapojen ohjeistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html :
"264. Jos tekee kaavamaisesti yhtä putkea vain, ei ymmärrys kehity yhtä hyväksi kuin monipuolisemmin samaakaan työtä tehden, saati sitten elämäntaidot laajemmin. Siksi olisi hyvä ihan tarkkaan viljellyn perspektiivin sijasta sallia elämänmakuisuutta, jotta näkee, missä mennään, ja jotta taidot kehittyisivät. Siis esim. ruokaa hämmentäessä ei hämmentäisi ihan tasaiseksi asti vaan jättäisi epätasaisemmaksi, työn jälkeä näkyviin, niin että voi sitten esim. huomata, että jos olisin laittanut sakeampaa, niin olisiko maku, näkö ja tuntu ollut parempaa, että on kirjoa ja näkee, missä kohden kirjoa on hyvä, koko ajan oppii jotakin uutta, vaikka muuten ei mitään muuten kuin muistelemalla toisia kertoja ja vertaamalla niihin muististaan, mutta silloin on voinut esim ravinnontarve olla erilainen eri tekemisten, sään ym olosuhteiden myötä."

11.8.2017   Ostoksissa onnistumisen taidon ohje http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html

Jotta kesä vielä jatkuisi

Mietin verhoja teemalla
elokuu -> Jotta kesä vielä jatkuisi
mutten oikein osannut maalata
punainen olisi saanut olla taitetumpi, esim. vesivärien tavallinen tummempi taitetumpi punainen
Osaako joku napata tuosta idean ja maalata paremman?
Olen kirjoitellut vuodenajoista pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

Engl. käännös (linkillä) alkaa juuri loppukesästä.

Tuossa varren kiemura ja lehdet liittyvät ulkoiluun eri kuukausina.
Kukan suurimmat terälehdet edustavat edellisen kuukauden elämänsisältöä, sen positiivisia asioita, kantavia voimia ja suojaa. Ne suojaavat, antavat voimia, osaamista seuraavan kuukauden positiivisille elämänsisällöille, jotka tekevät elämästä kuin kesän: pienet terälehdet/pallukat.
" As the autumn comes grasping to the summer time changes to caring well for everything nice and warm, for example hobbies, warm clothes, warm colours, lights indoors, company, wisdom of life, etc."

"
Autumn vow
There is a song called something like I guess we have to say good bye to the summer. I altered the words:
"Though we got to say good bye to the summer, darling I promise you this: I'll safeguard all my loves, every time in practise, vowed with a kiss. I guess its gonna be a long snowy winter, but darling I promise you this: I'll safeguard all my loves every time in practise, vowed with a kiss.""

"Late autumn rain: a mixture of water and snow: forest rabbit's tim

Late autumn came early this year. Temperatures are around zero and it
rains a mixture of water and snow which leaves the ground filled with
water puddles and covered by an inch of snow. It is a tough weather
that demands skill that I have learned only later on in my life.
The first thing, if the weather feels tough, is to dress warmly and
have water proof shoes. At home one should immediately change to dry
woolen socks and put the wet shoes to dry and drink very warm tea.
Outside one should wear a sweater, warm socks and waterproof footwear,
a jacket that does not mind water, warm trousers, warm colouful gloves
and a hat.
If one does not associate so closely with things further away but only
with things maybe half a meter from oneself or less, the weather does
not feel so tough but more like snowy winter weather. The sight
resembles a Christmas postcard with snowy tracks leading to a
beautiful winter landscape.
This is easy if one thinks that things are fragile this time of year.
The pastel colours of the nature together with tentative quiet yet
warm movement concentrated mostly to the nearest environment bring to
my mind the way a forest rabbit jumps in the half-frosty jungle of
young trees: warm and careful, yet enjoying and senses open to the
landscape near by. It is the time of the rabbit, of her to be our
model in living with the tough weather, the "month" of the forest
rabbit!"

"
Runebergin päivästä 5.2. tuli mieleeni, että Runebergin runoista syntyy vaikutelma siitä, miten elää viisaasti helmikuu: ulkoilua reipaasti pakkassäässä luonnon ja ihmisten elämänmenon talvisesta kauneudesta ja elämänmakuisuudesta nauttien, tulla sitten sisälle lämmittelemään, kutsua ystäviä ja tuttuja kylään, keskustella myös henkeviä ja keräillä ja ihailla eri elämänalojen ja elämänviisauden helmiä pakosta sisällä vietetyn ajan piritykseksi ja tunteiden ja elintilan lämmöksi sekä ihmissuhteiden parhaaksi."

"Aikanaan opin pitämään huhtikuussa kaduilla kuljeskelusta, kun luin keväisin runoja, mutten oikein muista, mitkä runot juuri huhtikuuhun sopivat. Nyt ei ole vielä kaikki lumi sulanut, mutta arvaan, että esim. vanhoista kiinalaisista runoista:
Lainaus Pertti Niemisen runokäännöskokoelmasta Veden hohde, vuorten värit, Kiinan runoutta,
"Chiang K'uei"n runo
"Kesäpäivä Ling-Yinin vuorella

Tuuli puhaltaa männynoksiin,
se kaipaa minua kumppanikseen mäntyjen alle.
Pohjoisten vuorten lomitse tulee pilviä;
minun täytyy yhtä mittaa kääntää päätäni
              ja tähyillä niitä.

Pilviä nousee yötä päivää,
vuoriston sade pitää vaatteet märkinä.
Kuinka kauan minun vielä pitää istua
               bambuikkunan takana
ja hyräillä uusia lauluja sateesta?"

Sisustusta huhtikuussa pehmentävät etenkin viherkasvit, ja kai luonnonmateriaalit, perinnekäsityöt, esim. kori, ja kiva viltti tms pehmosita lämpöistä kivanoloista vielä tarpeellista. Soitin/musiikki myös."

"Kesä on täyteyden aikaa. Jokin apeus, mikä viileämpinä säinä toi jollain lailla tyytymättömän olon, on nyt poissa. Ruoho rehottaa. Kesä ei ole vain lämpö vaan olennaista on myös vehreys. Kesällä on helppo yltää parhaimpaansa, muttei pitkiä työputkia, ei illalla väsyneen tavalla uurastaen, vaan lomalaisen tavalla aina uuteen eksyen, omia teitään kulkien. Kesällä omat siivet kantavat hyvin ja luonnon kauneus, etenkin kukat antavat mallin hienosta onnistuneesta tekemisestä, mutta samalla lomailevasta. Kesäon oivaa aikaa pitää juhlia, kohokohtia ja lepoa, latautumista muiden vuodenaikojen vaateiden varalle ja virkistymistä, oman rytmin löytämistä lomapäivän tapaan.
(Ainakin ajattelukurssi ja älyn parantamisen ohjeet blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi tuovat kesäisiin ajattelutapoihin kunnollista objektiivisuutta.) "

* * Ä
Elämän syys on tietenkin eri juttu kuin tavalliset vuodenajat, mutta vanhuudesta jotakin tässä blogissa, vaikka nelikymppinen olenkin. Ennen kaikkea kai etenkin linkkejä muihin blogeihini: http://parantamisesta.blogspot.fi (yli500-kohtainen blogi parannusohjeyritelmiä tauteihin ja vaivoihin Tervola-nimen myötä syntynyt) ja hevosneulekuvio (tässä blogissa jossakin, linkkeineen) ainakin, sekä terveiden elämäntapojen ohjeet http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html .
Mitä vuodenajoista voi oppia thään, on ainakin ,e ttä yhden vuodenajan jälkeen seuraa toisenlainen ja se jatkuu taas uudenaliseen, ei vain vanha lopu tai vähene vaan seuraa uudenlaisen elämänsisällön aika, esim. loppusyksystä/ joulun alla myyjäiset lämpimissä sisätiloisaa voivat olla hieno kokemus, vaikka kesällä kirppari olisi hiukan yhdentekevä ohimennen käyty. Joka elämäntilanteella onoma viisautensa, eri ihmset elävät tavallisesti sellaista elämää ja sillä on usein omanlaisensa kirjallisuus, josta sen elämän hyviä tottumuksia ja linjauksia arvoineen ja titoineen oppii, ja siitä kasvetaan taas olosuhteiden vaihtumisen myötä uudenlaiseen. Kun elämä muuttuu, niin kesäkinkoetaan erilailla, erihemkisesti painottuneena mutta se on kiva kumminkin, kohokohta,mistä jatketaan toisenaliseen aktiivisempaan tenhoavuuteen.

Huono-onnisuuden voittamisesta

Lainaus blogistani http://parantamisesta.blogspot.fi

"

B512. Vanhuksen tai merkkihenkilön huono-onnisuus ja juhliminen & näyttävyys

Vanhus tai merkkihenkilö on ehtinyt saada jo paljon aikaan ja niin nuorempi polvi ja muut yrittävät tulla perässä sisällyttäen nuo suuret aikaansaannokset yhteisön yhteiseen teoriaperspektiiviin, yhteisön yhteisiin arvoihin ja viisauteen, opeteltaviin taitoihin. Niin vanhuksen teoriaperspektiivi on tavallaan jo sisällytettynä muiden käyttämään teoriaperspektiiviin. Mutta jolleivät nämä tajua vanhuksen olevan merkittävä henkilö, niin yrittävät etsiä vanhuksen näkökulmaa ja mielipidettä muulta kohden, ja kun sitä ei näy, niin olettavat sen vähäarvoiseksi tai ei tilanteessa tärkeäksi vamhuksen mielestä, ja niin syntyy epäonnea, ylikävelemistaipumus. Siksi vanhuksen pitäisi olla näyttävämpi, samoin etenkin merkkihenkilön, todella vakuuttavan oloinen ja hienojen asioiden kanssa yhteen luokittuva, esim. juhlava, näyttävä, viisas, elämänviisas arvostettavan näköinen. Tähän auttaa esim. juhliminen, arkisena versionaan esim. pullakahvit, sekä toki paremmat vaatteet. Mutta suomalainen ei aina halua juhlia tai prameilla. Siksi esim. mökkeily- tai matkailupaikkakunnan tarjoama suomalaisittain hienojen asioiden kanssa rimmaava tyyli ja juhlistamisen tapa voisi olla sellainen. Esim. Savonlinnassa, missä asun,on siihen tapaan juhlavaa ja näyttävää, tosin osin paikkakunnan lehden tuella, mutta seudun ongelmana ovat lukuisat murhat, ainakin asuessa saa vaikutelman murhista.
Jos hienommat vaatteet tuntuvat liian jäykältä kaavalta tai vierailta itselle tyyliltään, niin voi taitava mieskin oppia aika vähällä ompelemaan itse vaatteita itselleen haaveensa oppainaan laatimani helpon ompeluohjeen avulla: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html . Hintaa noille yleensä tulee halvahkon kaupan vaatteen verran, mutta kannattaa huomioida mitä kaikkea tarvitsee ja miten paljon (määrät kannattaa yleensä arvioida 10% - 20% isommiksi, jotta pikkuvirheet eivät pakota ostamaan uutta erää) ja mitä ne yhteensä maksavat ja onko tulos silloin toivottu.
Ruuanlaitossa parempaa ruokaa samalla hinnalla samoista aineista: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html ."

Vanhuksille olisi työsarkaa

Kun kävin koulua, äitini ja isäni tapasivat selata läpi koulukirjat lukuvuoden alussa ja tuumia tuon vartin tai 5 - 30 min puuhan jälkeen, että oli ihan kiinnostavaa mutta mä katoin ne jo, en halua enää enempää niitä lukea, hyvää kouluvuotta vaan, kiinnostavia asioita teillä. Niin tuohan on vartti verrattuna kokonaiseen kouluvuoteen eli jos päivässä on ainakin kymmenen varttia (3 x 45 min + 1 x 15min) ja lukuvuodessa kenties 30 viikkoa eli 30 x 5 pvä, niin tuo tekee 10 x 30 x 5 = 1500 kertaa sen ajan koulua, mitä äitini niitä luki, ja koulua on pidemmät päivät ja läksyt päälle. Eli vaikka asia on alaluokilla koululaisille uutta, niin ei kai se noin moninkertaista määrää vaivaa vaadi vaan ehkä 20-kertaisen eli 1/75 tuosta mitä koulua on. Mikäs tähän sitten on syynä? Arkijärjen puute, Koulun opettajat kai haluavat palkkansa ja työpaikkansa eivätkä vain prosenttia niistä tai niitä vain prosentille opettajista. Mutta se on pikemminkin itsekäs syy rikollisuuteen kuin perustelu koulun suuren määrän tarpeelle. Kanssa sanotaan, että toiset koululaisista tarvitsevat asioiden käymistä läpi kovin hitaasti, mutta johtuuko se juuri siitä, että huonompien oppilaiden opiskelumieltymyksiä kuunnellaan eikä soviteta koulua parempien oppilaiden paremmille lähestymistavoille, joita huonommatkin voisivat oppia, ja koulun käytyään kenties jatkaa akateemisessa tms koulumaisessa työssä, jos kerran koulusta pitävät ja sen jo osaavat. Kanssa tuumitaan, että yksilöllisten erojen huomioonottaminen ei onnistu, kun ryhmäkoot ovat liian suuret, mutta onkos tuo nyt vain tekosyy, jolla teilataan kokemattomien vaikutusvalta ja vanhukset taas osaisivat tuollaiset järjestelykysymykset huolehtia onnistuneesti. Mutta arkijärkeä siis tarvittaisiin kouluun käytettyyn aikaan. Se, että mitäs sitten lapsille, jollei koulua koko aikaa, niin onhan vapaa-ajan toimintaa, kaikenlaista mielekästä opittavaa ja ajankäyttöä eikä tarvitse valehdella kouluntarvetta. Koulua tarvitsevat ulkomailta muuttaneet aikuiset, eivät lapset noin paljoa. Voisivatko vanhukset ystävällisesti korjata nämä epäkohdat elämänkokemuksensa avulla ja palauttaa terveen järjen mielettömän suuren koulupakon sijalle..

8.6.2017
Mutta lieneekö tuo liian vaarallista?
Moni huonompi oppilas kai pitää koulusta kovin, joten koulun kuuluisi olla eripituinen eri oppilaille, jos oppimäärä on sama. Vanhempien miellyttyä kouluun tulisi vanhempien itsensä käydä koulua, esim. viikko per luokka noin alkajaisiksi.

12.7.2017   Omia yritelmiäni:
http://pikakoulu.blogspot.fi
http://tienraivaajat.blogspot.fi

16.8.2017   http://tienraivaajat.blogspot.fi/2017/08/koulun-tarpeen-analysointia.html
http://tienraivaajat.blogspot.fi/2017/07/oppivelvollisuus-eika-koulupakkoa.html
http://tienraivaajat.blogspot.fi/2017/08/itseopiskelun-tiella-olevista-esteista.html
http://tienraivaajat.blogspot.fi/2017/08/koulu-aikuisille.html

Kevätlaulu * Helppo ohje

Tuota keväistä laulamisen taitoa on kai moni suomalainen kaivannut keväisin lintuja kuunnellessaan. Oppisikohan sitä tästä ohjeestani?

"Tunnelman inspiroima laulu

 5.5.2017 Nyt kun puihin ja pensaisiin on tulossa lehdet, niin Euroviisujen sijasta tuntuu, että luonto kaipaa jotenkin sitä, että ihmiset laulaisivat, kenties tähän tapaan, vähän kuin mökillä tai vapaamuotoisessa kuorossa tai kotona laulellen, sellaista mikä tuntuu hetkeen sopivan.

29.4.2017
Tällanen muutaman vuoden takainen suurin piirtein osaamani laulutaito tuli tänä aamuna mieleeni, kun ruoho oli jo useimmin paikoin vihreää, aurinko paistoi, linnut lauloivat ja viherkasvit ikkunallani tekivät vehreyden tuntua, oli kesän tapaan utuisaa tunnelmallisuutta ilmassa. Niin kun tuon mielialan mukana tuli mieleeni suurin piirtein osaamani sävelmä tai jotakin sentapaista, niin lauloin sen tunnelman kiehtovuuksia kuvastelevalla lauluäänellä, kuin kujerrus tai jodlaus tai säveltäminen, jonkinlainen tunnelman mukaisen äänen tuottaminen, ei kaavamaisesti laulaen vaan soivin kohdin laulaen tunnelman värejä painottaen, vähän kuin erivahvuisista palasista koostaen, jotenkin kamalan luonnollinen laulu ja tunnelmallinen, vähän kuin se, mitä säveltäjä sävelmällään tavoittelee: että on hetki, jolla on sellainen tunnelma mutta rikkaammin, ja sen sitten laulaa luonnostaan, ei la-la-laa tms kuin nuoteista vaan siltä kohden kun tunnelma koskettaa itseä, kiehtoo tuollainen kokemus, mutta jotenkin yleisellä tasolla, että muitakin voisi kiehtoa eikä jotenkin henkilökohtaisen elämän mörinänä.
Muutama vuosi sitten, taisi olla keväällä 2012, onnistuin säveltämään laulua tuohon tapaan, kovin oli kaunista, mutta jotenkin hukkasin sen siihen, kun hain nauhuria, enkä sitten sen jälkeen ole niin paljoa laulanut tai säveltänyt. Taisin yltää silloin haaveideni tasalle.
Tuo laulutaito tulee siitä, kun yrittää oppia laajempaa ilmaisua, että voi laulaa tunteikkaasti näin tai tuollaista laulua noin, tai tunnelmallisesti, vaikuttavasti tai mitä nyt onkaan, monenlaisia värejä äänessä, monenelaisia tapoja lähestyä laulua ihan omana itsenään, onhan elämän hetkiä, henkiä ja lauluja monia erilaisia. Niin siitä kirjosta sitten kun poimii hetken mukaan, mutta vähän kuin tuulen mukana osin hä'ipyvä laulu, ei tasapaksu, niin tulee hetken sävyjä kuvattua, ei vain äänensävyissä vaan ihan laulutaidollakin, jotenkin luonnostaan."
http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi
Liitin tuon vuodenaikojen elämisen ohjeeseeni toukokuun alkuun http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html .

Mietin, että olisivatko kivoja retket, kun puissa on nuoret lehdet, joiden ohessa vapaamuotoisesti tuohon tapaan laulettaisiin?

Onnesta itkemisestä

Lainaus blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi .
Kai vanhukset osaisivat taitojensa puolesta näitä parhaiten järjestää... :)!

"Olen elämäni aikana ainakin yhden kerran itkenyt onnesta. Olin 13, kun syksyllä perheessämme juteltiin koiran hankkimisesta. Joululahjaksi sitten saimme kirjan villakoirista. Vanhempani olivat aina pitäneet kirjoja valtavan tärkeinä, elämään uomia avaavina. Ja niin kirjan saaminen merkitsi, että se tie oli perheessämme auki. En niin koirista triennyt, mutta kirjan kannessa oli kuvia villakoirista erilaisista eri tilanteissa, ja jotenkin se oli niin paljon paremman elämän oloista kuin koululaisen elämäni, että tavallaan itkin surusta tavallista koululaisen elämääni ja tavallaan huojennuksesta, kun puutarhakuvat koirineen olivat niin rennon huolettoman hyväntuulisen näköisiä: näytin tosiaan varmasti pääsevän parempaan elämään, yhdessä muun perheen kanssa ja siksi sitäkin varmemmin, olihan koiran hankkiminen heidän ideansa. Kesäloman alussa meille sitten hankittiin villakoiran pentu, tosin erivärinen kuin mistä oli ollut puhetta, ja se eli meillä kunnes kuoli 14-vuotiaana, puolet mistä ajasta olin jo asunut poissa vanhempieni luota missä koirat olivat.
Luulen, että Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi onnistuessaan synnyttää samantapaisia tuntemuksia: ovat tiet parempaan elämään auki ja jos itkettää, niin se, ettei ennen, vielääsken ja pitkääna iemmin, ollut niin.
Ikä kai on tuollainen ilmiö: saamme haaveitamme toeutettua, kun taitavampina pääsemme itse valitsemaan enemmän, eriytymään enemmän omakaltaiseemme elämään.
Vanhuksille http://harmaahapset.blogspot.fi ,
taitojen oppimisesta harrastuneille http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
ja omaa elämää lisää haluaville http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html ,
työn ikeestä vapaa-aikaa lisää haluaville http://workandfreetime.blogspot.fi,
sekä oma käsitykseni hyvästä elämästä, esim. kesäloman lopulla kuten tuossa laulussa http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/04/onni-tekemisentapa-elinymparisto.html
ja hyvän elämän ohjeita monta tervehemnkisyyteen liittyvää http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
(ja yritelmiäni tautien parantamisesta http://parantamisesta.blogspot.fi  hakemisto ) 

* * *

Mitäs näitä muita ilonaiheita onkaan, mistä olen kirjoittanut? Olen paljon hyödyllistä yrittänyt laatia. On vaikka vuodenajat http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ,
käytännön taitoja http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi ,
laulamisen ym taitoja http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi ,
tämä paratiisiaiheinen blogi http://paratiisiteoria.blogspot.fi ja parhaimpien linkkieni kokoelma http://joululahjoja.blogspot.fi
ja nimeäni klikkaamalla löytyy profiilisivuni blogilista, jossa on kymmenittäin eri aiheita.
Ympäristöasioihin jotakin avuksi olen kirjoitellut blogissani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi .
Masentuneille avuksi linkkejä on listassani http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi .

21.7.2017   Ostoksissa onnistumisesta kanssa tuollainen http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html

Ympäristöaiheisesta blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi kesältä 2017:
" Ihmisen näkövinkkelistä sanoisin, että rahavarojen puute usein aiheuttaa ihmisille pakkotilanteita, kai maanviljelijöillekin, ja se kostautuu niin maanviljelijöille kuin eläimillekin. Pakkotilanteita vähentää, jos on itse niitä uomia, mitä ihmiset yleensä toivovat elämiltään ja yhteisön toiminnalta noilla seuduin ja mitä arvoja arvostavat, mitä tekemisentapoja yms, jos siis on harmoniassa ympäristön kulttuurin niiden uomienkanssa, joita elelee, mikä lienee lähinnä kysymys siitä, että valinnat pitäisi tehdä haaveiden mukaan, niin on herkempi muidenkin haaveille ja sitäkautta sille, miltä kohden ja missä saa tukea, mihinja mihin tapaan, ja mitä taas hienotunteisesti pitäisi välttää." 

"

* * *
Onnesta itkemisestä on olemassa laulu, tango Onnemme kyyneleet, mutten tiedä, onko se jotenkin eri aiheesta ja jaksavatko laulajat kantaa muiden elämän hyvälle tolalle vai tuleeko siitä vain seksuaalinen laulu. Videoita löytää www.youtube.com ista. Tuossa tuo eka pala oli oman kokemukseni pohjalta kirjoitettua ja toka pala tuota videota muutaman kerran katsottuani.

Kommunikaatioyhteyden katkeamisesta taitojen kasvun tuomien saavutusten myötä

Olen nyt 45-vuotias ja alan olla jokseenkin kärryillä siitä, miksi kommunikaatioyhteys nuorempiin ja kenties joihinkin osiin järjestäytynyttä yhteiskuntaa katkeaa monella iän myötä.
Ehkä 25 vuoden vanhana  aloin lähteä omille teilleni ja niin omat jalkani kantoivat paremmin ja niin sain aikaan paljon enemmän kuin muiden pakon alla. Silloin eivät enää kaikki pysyneet perässä edes siinä, että olin oppinut uusia taitoja vaan tuumivat, että olin jotenkin saanut olla nätti.
Myöhemmin sitten omalla osaamisellani yritin ratkoa maailman ongelmia. Ensin yritin työmäisesti ja kävin vastauksia pitkään läpi ja kirjoitin niistä pitkästi. Se ehkä vielä tavoitti muut: niistä syntyi se, mitä minun katsotaan saaneen aikaan.
Sitten jatkoin omiin harrastuksiini ja muihin maailmassa tärkeisiin kysymyksiin, jotka olivat jääneet ratkaisematta, ja onnistuin oppimaan paljon lisää, mutta tein sen omalla tavallani ja nyt se näytti vain vapaa-ajan harrastelulta. Mutta oman lähestymistavan käyttö aiheutti sen, että saatoin käyttää voimani täydesti, juuri niin kuin parhaan tuloksen minun taidoillani tuo, ja vapaamuotoinen kommunikaatio teki sen, että saatoin opettaa omat taitoni muille niin, että nämä saivat niistä taitojensa arkijärkisen osan. Niin syntyi jotakin onnenkantamoisen tuntuista, minkä varaan voi rakentaa omaa elämää.
Ja näin olen sitten kun olen ollut harrastuntu uskonnosta, taiteista ja vieraista kultuureista, niin eksynyt jonkin verran huterommin ymmärretylle kielenkäytölle, jolloin tulos vähitellen alkaa olla se, mitä vanhuksilla: Kun jostakin kysytään, niin vanhus vastaa, että juu, olisinhan minä osannut sen, vaikka se on muille iso vaikea juttu, ja niin luullaan hänen pohjaavan menneiden vuosikymmenten sivistykseen, on jo kadonnut taju siitä, että hän itse osasi kaiken ratkaista. Mutta sitten kun häneltä' saa selville, että juu on hän kirjoittanutkin siitä, niin se paperi taas on kadonnut eikä oikein jaksaisi, ja niin lopputulos on kuin ei olisi kukaan moisia osannut. Ja poliisi vai kuka lie luulee vanhuksen puhuvan lööperiä. Ja niin katoavat kommunikaatioyhteyden myötä monet yhteiskunnan tarjoamat perusoikeudet. Netti kai tuohon olis pelastus: yksi sivu nimellä, jolta löytyisivät kaikki vanhat tekstit, joissa yhteiskunnan ongelmia ratkottu, tai jokin kirjasto, joka niitä kerää.

Tunteet ja tekemisentapa -blogilinkki

Olen kirjoitellut blogia aiheesta tunteet ja tekemisentapa, ks. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/
Siinä on jo aika monta mielestäni kiehtovaa tekstiä ja kun blogin aihe on samantapainen kuin tämän blogin, niin laitan linkin tähän.

Tunteidenmukaisuuden mahdollisuudesta kanssa paljon paratiisiteoriablogissani http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/rahapuu.html 

7.12.2017  Tunteidenmukaisesta elämästä, etenkin työstä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/12/vanhan-ajan-onnesta-nykyaikana.html ja http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/11/tunteidenmukaisen-kauneuden-keskella.html , sekä toki vanha blogini http://workandfreetime.blogspot.fi

Hevosneule

Laadin tammikuussa hevosaiheisen neulekuvion, tunteidenmukaisen elämän malliksi.
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/tunteidenmukaisuuden-mahdollisuudesta.html

Jälkikäteen huomasin sen lievittävän kipuja, vieläpä aika tehokkaasti.
http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html

Niin tulin ajatelleeksi, voisiko kutomisesta pitävä mummo tienata noilla esim. 15 euroa kappale, jos ne kumminkin veisivät kivut pois, vaikkapa reumaa tai migreeniä sairastavilta tai muilta hätävaraksi jonnekin.

Mutten sitten tiedä, kun kokeilin eri langasta, ei savonlinnalaisesta, niin lanka ei jotenkin sopinut aiheeseen vaan toi kireän, päänsärkyisen olon. Niin että langankin pitäisi olla joltakin paikkakunnalta, joka kannattaa mukavia käsitöitä, kuten vaikka Savonlinna lomailumahdollisuuksia tarjotessaan ja luodessaan mummolamaisuutta.
Ja sittent uo kuvio: kun kokeilin päänsäryn lievikkeeksi,niin tuli särkytyylinen kuvio ihan liiaksi. Eka neulomani oli sen sijaan hevosaiheen ja tunteidenmukaisuuden kiehtomana, kun juuri olin saanut kutomiskärpäsen ja oppinut jonkin verran kutomisesta. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html
Heinä hevosen jaloissa ei ollut hyvä idea särkyjen lievittämisen kannalta. Ja hevosen peffa ainakin saisi olla pyöreä, eli hännän tyven voisi kutoa taustavärillä. Muutenkin kutomiskäsialalla on kamalasti vliä: saisi olla mukava ja hyvin ymmärtänyt, millä tavoin hevonen on tunteidenmukainen ja huomannut, ettämiten se hyvin lievittää särkyä, kun eihän itsestään mikä tahansa kyhäelmä lievitä vaan siinä pitäisi olla idea mukana sosiaalisella silmällä. (ks. tuo linkki kipujen lievittämisestä, sen teksti)

1.3.2017
Koetin tehdä hevoslapun kaksivärisestä langasta, mutta kuvio ei erottunut taustasta melkein ollenkaan, etenkään illalla, kun kummassakin langassa oli milloin mikin lanka päällimmäisenä ja niin sekäkuviosta että taustasta tuli pilkuista tehty ja miten olikaan, niin hevosen puna-orassin langan oranssi näytti samalta kuin taustan sini-kellanvihreän kellanvihreä, ja niin esim. korva ei näkynyt ollenkaan ja pään muotokaan ei näyttänyt hahmottuvan, ja ylipäätään hevonen oli kuin sumun läpi nähty: ei ikävä muttei kyllä selvästi erottuvakaan, niin, ettei neuleesta varmaankaan paljoa iloa ole särkyihin.
Jos neulelappu on niin iso, että musituttaa patalappua, niin sen kai pitäisi olla kuumuutta kestävästä langasta eli villasta eikä osin muovilangasta.
Näin keväällä taitavat kaupoissa lankojen värit olla räikeämpiä. Onko se joillekin päänsärkyä tuovaa, etenkin muina vuodenaikoina? Olisivatko parhaita joulunalusajan langat?
Tuo, mistä hevosneulekuvio onnistui hyvin: valkea hevonen tummanruskealla taustalla, oli sukkalangoiksi ostettua, taisi olla sukkalanka-nimellä vyötteessä. Jääkö sairastava hiukan taaemmas tavallisesta elämästä, enbemmän syrjään, kotosalle vain, niin kuin sukankin kuuluu jäädä syrjään. Savolaisen ja jotenkin ylellisen mummolamaisen ja käsityömäisen oloinen lanka, josta pidin.

8.6.2017
Tässä tuon parantamisaiheisen blogin teksti suurin piirtein, (hakemisto http://parantamisesta.blogspot.fi ) 
http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html

"Eli kipuihin näyttäisi auttavan tämän hevosneulekuvion katseleminen.

Hevonen on oikeastaan laadittu tunteidenmukaisen elämän malliksi. Lisää tilaa tunteille voi helpottaa kipuja, sillä kivut usein ovat seurausta siitä, että jokin asia on hankala kantaa, painostaa, on ikävä tms, milloin tilaa omille tunteille tuo vapautta olla ilman että satuttaa itseään jotenkin.
Hevosessa on olennaista, että se kaartaa eikä tule suoraan kohti, mistä syntyi konflikti ja lisää kipua, vaan se kaartaa niin kuin sen mieli tekee, jolloin se koko ajan valitsee hyvän reitin ja hyvän tavan olla ja tehdä,mikä lievittää kipuja, kun voi valita hyvät vaihtoehdot.
Hevonen kirmaa omilla teillään ja viihtyy, mikä myös helpottaa oloa, kun voi valita itselleen juuri sopivan tekemisen, tekemiset, tekemisentavan yms.
Hevonen on neulekuvioksi laadittu, siis mukavien monien pitämien telkemisten meininkiä ja niiden sosiaalisuutta, samaan aikaan kaffetauon tapaan pehmennetty sosiaalisuus että harrastavan ihmisen vapaamuotoinen ystävällinen, joskin muut etäämmäs ainakin osan aikaa jättävä tavallinen jutusteleva sosiaalisuus.
Hevonen on kirmatessaan myös tervehenkisen liikunnallinen ja itsenäinen luonne.

Kuva on sosiaalisella silmällä katsottava eikä tarkkaan matkittava tai yhtään näyteltävä, vaan omin päin opettelemisen tavalla tehtävä samasta teemasta juttuja, etenkin siis tunteidenmukaisuutta, ja kuulosteltava, miten se vaikuttaa oloon."

Vanhusten vaivat ja viisastuneisuus

Tässä näitä linkkejä parantamisaiheiseen blogiini:
 http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/09/vanhuuttaan-hauraat-luut-ja.html
http://parantamisesta2.blogspot.fi/2016/08/altzheimerin-tauti-ja-syvallisyyden.html
 http://parantamisesta2.blogspot.fi/2016/01/parkinssonin-tauti-ja-monialaisuus.html
 http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/03/ikanako-ja-rukoileminen-seka-luonnon.html
http://parantamisesta2.blogspot.fi/2016/02/sydanvaivat-rintakipu-ja-viisaiden.html
http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/11/hammasrivin-suoruus-ja.html

* * *

25.3.2017   Tein nettihaun löytääkseni vanhusten kirjoituksia, kaikenlaista viisasta, mutta löysin lähinnä vain kirjoituksia vanhusten hoidosta. Se on jotenkin ihan pielessä. Ei ole luononlaki,e ttä vanhetessaan raihnaistuisi, sairastuisi ja kuolisi pois, vaan moiset johtuvat huonoista elämäntavoista. Tavallinen lääketiede korjaa kai osin sillä, että ihminen on terve ja reipas, kun taas vanhuksella on loma-aikaa paljon, millä nousisi toisella tavalla vaivojen ylitse, kaipaisi kai eri parannusmenetelmiä, enemmän näkemystä vaativia. Ei kai ole mikään luonnonlaki sekään, että ilman työtä raihnaistuisi, vaan viiteryhmä menee jotenkin liian laajaksi,kun siihen tulee ihan erityyppisestä toiminnasta pitäviä vanhuksia, laiskoja, niitä, joilla on jokin sairaus, joka uuvuttaa ja estää tekemästä, eri määrin viisaita tai urautuneita, sekä kai olennaisimpana tropiikista tms lämpimästä muuttaneita, jotaka haluavat vaikuttaa samalta kuin tavalliset suomalaiset vanhukset saadakseen rahallista tukea tekemättä työtä. Luulisi, että noiden ulkomaalaisten laiskan elämänrytmin, huonon liikkumisen ja huonon näkökyvyn vuoksi jotkut tai monikin haluaa suomalaisten ym tämän ilmaston vanhusten sairastuvan noihin vikoihin.

* * *

23.10.2017   Tuossa parantamisaiheisessa blogissani on nyt reilut 500 kohtaa, siis vaikutelmiani siitä, miten tauteja ja vaivoja voisi ehkä parantaa. Pyrkivät olemaan vaarattomia, mm lääkkeettömiä ja hoidottomia, terveyteen vertaamalla syntyneitä, pyrin vain opettamaan nuo täydestä terveydestä puuttuvat asiat tai taidot. Muttei niillä ole kokemusperustaa, eikä minulla lääketieteen koulutusta. Tervola-nimen vain sanotaan opettavan taitavaksi parantajaksi ja siksi olen näitä ylös varmuuden vuoksi kirjannut, jottei näkemys olisi liian laaja aloittaessani muistiinpanot.
Blogin osoite on http://parantamisesta.blogspot.fi . Ekalla sivulla on hakemisto, josta löytää vaivansa karkeasti luokiteltuna, ja sitten vain lukee sitä vastaavan tekstin viereisistä sadan kohdan kokoelmista., ja toivon mukaan paranee suurin piirtein sillä. Parantamisnäkemykseni ihmeparannusohjeyritelmissäni.
Tervola-nimiset kuulemma tapasivat päästä lääkäreiksi tais airaanhoitajiksi ilman koulutusta, pelkän parantamistaitonsa perusteella. Tämän tällä hetkellä kolmiosaisen parantamisaiheisen blogin tarkoituksena on tehdä tuo osaaminen ja kenties sen myötä kenties lääkärin tai sairaanhoitajan ammatti mahdolliseksi muillekin, mutta lähinnä kunkin oman arjen ja omien parantsmisnäkemysten avuklsi. Mutta Tervoloilla oli kullakin oma parantamisnäkemyksensä, ei suvussa kulkenut.

3.3.2018   Parantamisaiheisessa blogissani on nyt blogikohtia noin 570 ja Tervola-nimen myötä tullut parantamisohjeyritelmä suurin piirtein kaikkiin nimeltä tuntemiini sairauksiin ja vaivoihin. http://parantamisesta.blogspot.fi hakemisto Elvytys-kohdan alla.

16.3.2018   Tuo nyt ei ole muuta kuin aihio, alku, mutta hampaiden parantuvuudestakin olen kirjoittanut jotakin tuohon parantamisaiheiseen blogiini: http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/04/hampaiden-parantuvuudesta.html

Hakemisto siis kohdan Elvytys alla (blogin lopussa), siis sivulla http://parantamisesta.blogspot.fi/ . Eli etsi vaiva karkeasti luokiteltuna hakemistosta ja sitten numeron perusteella selaten viereisistä sadan kohdan kokoelmista. Eli ei näy, mitä vaivaa etsi tai luki.

  20.3.2018   "Noia parannusohjeyritelmiä blogissani
http://parantamisesta.blogspot.fi on jo suurin piirtein kaikki taudit
ja vaivat, joista olen joskus kuullut. Ihan erikoisimpia uusia
kirjainyhdistelmiä tms en ole ottanut mukaan, koska ajattelen niiden
jollakin tavallisella yleisemmällä niikkeellä jo löytyvän eikä
tarkoitukseni ole olla tautyikeskeinen, sillä nämä ovat terveisiin
elämäntapoihin päin pyrkimisen tuottamia eikä niitä synny itse
sairastaessa tms, vaan esim. ihan tavallisimmat eli ne, joihin itse
tuppaan sairastumaan, ainakin osin puuttuvat, kuten esim. nuha, mutta
onhan niistäkin jotakin, ei vain niin tyypillistä näille yritelmille.
Eli riittää etsiä vaiva karkeasti luokiteltuna (esim. näkö tai kipu)
hakemistosta, joka on järjestetty tummennettujen sanojen mukaan
aakkosiin. Hakemisto on kohdan Elvytys alla tuolla sivulla, jolle yo
linkki. Ja sitten lukea tuo yksi tai muutama kohtaa viereisistä sadan
kohdan kokoelmista.
On myös noin 50 ihmeparannusohjeyritelmää, joissa mm puuttuvan raajan
kasvattamisesta uudelleen yritelmä. Tavallisista ohjeista löytyy
verenpysäyttäminen ja yritelmä kuolleista herättämisestä."

Tässä noita linkkien tekstejä:

"

115. Vanhuuttaan hauraat luut ja tsemppaaminen

Nouren ihmisen iso tsemppi vastata elämän haasteisiin, nuoren tarve kasvaa haasteiden mittaiseksi, olla koko elämäntavallaan käytännön, fyysisen, tunteiden, ymmärryksen kaukaistenkin äärilaitojen sekä täyden ymmärryksen, käytännön konkreettisten mielekkyyksien elämän vaistotasolla tasolla elämän haasteisiin täydellä kapasiteetilla vastaava tekee luistakin sitkaat ja joustavat. Sen sijaan yli nelikymppisen tai vanhuksen helppous päästä elämän haasteiden ylitse ja elämäntavan liikkumattomuus eivät tuo tällaisia haasteita, tällaista sitkaisemmaksi kasvamista luille, mihin kai liikuntaharrastukset nuoremmilla ja tanssi (humppa tms) vanhuksilla auttaisi jotakin. Olennaista kumminkin tsempata: vaikkapa mökkeillä, retkeillä luonnossa, olla käytännön elämässä mukana fyysisellä tasolla ja tunteiden yms käytännön elämän virran tasolla.
Vaikutelmani on, että ainakin nuoremmalla juusto haurastuttaa luita mutta vihannekset ja maito voisi olla ihan hyväksikin. Mutten noita ruokajuttuja niin ymmärrä.

Luunmurtumat katso 134.
Elävöittävyys, tsempaaminen että luu kasvaisi kiinni, elämässä kiinni, elämän haasteisin vastaten kuin auton renkaat pureutuvat asfalttiin kaarteessa kaasuttaessa.

28.6.2016 Vaikutelmani on, että ruisleipä voisi olla luustolle hyväksi, muttei vaalea leipä niin eikä pöperömäinen muu tumma leipä. Terveellinen ruokavalio ylipäätään myös olisi luille hyväksi."


"

A359. Alzheimerin tauti ja syvällisyyden tason nosto taiteellis-hengelliseksi

Terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00699 netissä kirjoittaa:
"
Alzheimerin taudin ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat, sairastuneen on vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita tai oppia esimerkiksi uuden kodinkoneen käyttöä. Vanhat taidot säilyvät selvästi pitempään. Sairauden edetessä heikentyvät myös kielelliset toiminnat (ilmaantuu sanojen hakemista ja puheen ymmärtämisen vaikeutta) sekä näönvarainen hahmottaminen (ihmisten tai esineiden tunnistaminen tai ympäristössä liikkuminen vaikeutuvat). Oirekuvaan kuuluu myös toiminnan ohjauksen heikentyminen, mikä ilmenee organisointikyvyn heikentymisenä sekä toiminnan suunnittelun, aloittamisen ja toteuttamisen vaikeutena.
Ensimmäiset oireet ovat lieviä ja muistuttavat normaalia hajamielisyyttä. Sairauden edetessä tulee vaikeuksia monimutkaisissa toiminnoissa, kuten matkustamisessa vieraalle paikkakunnalle tai monimutkaisten raha-asioiden järjestelemisessä. Myöhemmin heikentyvät monet käytännölliset toimet, kuten ostosten teko, ruoanlaitto ja päivittäisten raha-asioiden hoito. Lopulta heikentyvät myös päivittäiset perustoiminnat, kuten pukeminen, peseytyminen ja tarpeilla käyminen, ja aivan loppuvaiheessa myös kävely- ja puhekyky. Sairauden kesto ensimmäisistä oireista kuolemaan kestää yleensä yli 10 vuotta.
Suurimmalla osalla sairastuneista on jossain sairauden vaiheessa myös psyykkisiä oireita ja käytösoireita. Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä, mutta toisinaan esiintyy myös vaikeaa levottomuutta ja harhaluuloisuuttakin. Vainoharhaisuus (paranoia) saattaa olla jopa taudin ensimmäisiä oireita."

Vanhetessa ihminen yleensä oppii uusia taitoja. Vanhalta työn vaatimusten taitotasolta kehitytään taiteelliseksi ja hengelliseksi, mikä tarkoittaa paljon suurempaa syvällisyyden, monimutkaisuuden ja sosiaalisen havaintokyvyn määrää. Sen sijaan vanhaan työperspektiiviin ja vastaaviin muiden taitotasoihin on jo ehtinyt kyllästyä ja nyt viimeistään kasvaa niiden ohitse eikä jaksaisi enää puurtaa niissä vaan on niiden osalta burnoutmainen, jaksamaton, hajamielinen, lyhytmuisti heikko, muille poluille eksyvä, isommista kokonaisuuksista kiinnostuyvaja etenkin muista paljon sisällyksekkäämmistä aiheista kiinnostuvainen. Silloin heikkenee myös kyky seurata kovin simppeleitä tylsiä pitkästyttäviä näkemystä vailla olevia ohjeita kuten esim. sääntöjen kirjaimen noudattamista eikä hengen, liian alhaisen tason keskusteluja, keskusteluja ilman näkemystä, arkipäivän pikkujuttuja, jota yleensä vaatisivat muistilapun, muiden liian alhaisen vaativuustason tekemisiä, liian ateistisia mielipiteitä, ihmisiin liittyviä tilanteita, joissa muut eivät omaa taiteiden parantamaa ihmissilmää, yms.
Jos uudet perspektiivit eivät kiehdo vaan ovat liian alkeellisia, niiden muistaminen, niiden keskellä eläminen heikentyy, kun ne eivbät ole oma maailmansa vaan lähes tyhjiä sanoja. Taitavampi taitotaso tuo opettajan roolin, mikä jonkin tottumuksen määrän jälkeen muutaa puhetapaa jutunkerrontaan päin: puhutaan ytyjä juttuja vähän kuin ei mitään kummempia olisikaan. Tajutaan myös tasoeroja ja ihmistyyppieroja ja kierretään sosiaalisia karikoita, halutaan rakentaa viisaampaa elämää.
Jos palikkatason juttuja joutuu tekemään yhdessä toisen kanssa, ei jaksaisi keskittyä joka yksityiskohtaan kunnolla kun itse osaa hetkessä keksiä monta hyvää tapaa tehdöä moiset asiat. Ja niinpä unohtuvat sellaiset asiat kuin mihin tavaran laittoi tms, ja mielessä pyörivät muut asiat tai hyvinvointi, jota liikunnan vähentäminen on karsinut niin, että sitä tarvitsee muulla tavoin vaalia.
Jos näistä haukutaan ja laitetaan lääkitykselle tai muuten rajoitetaan elämää nyt tai tulevaisuudessa, aiheutaa se pahaa mieltä, surua, masennusta, epätoivoa, vieraantumista, riitaisia välejä, kommunikaatiokatkoja, tylyyttä, turtumusta ja niin heikentyvät käytännön taidot. Jos paha mieli menee niin suureksi, että mykistää, miten voivat toiset tehdä tuollaista noin pahaa vanhukselle, niin se voi heikentää jopa kävely- ja puhekykyä.
Koska vanhus ei tee paljoakaan ihan vain perusjuttuja perustasolla, ei hän ole niin selvästi tunnistettu, että mitä puuhaa, ja niin muut eivät käännä häneen päin saman tekemisen puolta itsestään, ja niin jotkin aiemmin hänen silminsä selvään havaittavat asiat ihmisistä voivat jäädä pois näkyvistä, mikä vaikeuttaa kanssakäymistä etenkin selvästi nuorempien ikäluokkien kanssa."


"

A270. Parkinssonin tauti & jumiutuminen ja monialaisuus & useat lähestymistavat

Törmäsin uutisia lukiessani mainintaan Parkinssonin taudista, jonka oireet toivat mieleen vanhan miehen, joka turvaa ylen määrin koulutukseensa, työhönsä, ammattialaansa ja sen nuorempiin mieskollegoihin tms yhtä lailla kaavamaiseen väkeen. Iän myötä ihminen yleensä oppii työtään ja tavallaan kasvaa siitä ulos. Jos on kumminkin pitänyt työtään arvossa, niin ehkä haluaa jatkossa satsata siihen, mutta se ei kanna yhtä hyvin kuin vanhusten tavallinen taitotaso vaan työ on yleiseltä taitotasoltaan heikompaa, mikä aiheuttaa epävarmuutta (käsien vapina), kun siihen satsaa, ja kapeuttaa näkökulmaa sekä urauttaa osaamista simppelimmäksi kuin mitä se muuten olisi, mikä näkyy muun tekemisen hidastumisena ja liikkeiden kömpelyytenä. Tarvittaisiin siis useampaa eri elämänalaa eikä vain vanhaa työtä ja avarakatseisempaa useaan eri aiheeseen ja niiden tekemisentapoihin ja näkövinkkeleihin mukaan lähtemistä eikä työhön (tai työn muistelemiseen tai seuran pitämiseen mielessää nuoremmille kolleegoille ym jatkajille) jumiutumista ja arkijärkisyyttä ja koko elämänkoekmuksesta viisastumista eikä nuorempien egon paisuttelua tms: vuosien kuluessa oppii kaikenlaista ja hyvä niin.

Laatimani ajattelukurssi sopisi ehkä tähänkin tuomaan helppoutta muihin tekemisiin, jumiutumattomamman järjen: Helppo ja tehokas objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html , on arkijärkinen ja kokonaiskuvallinen ja sopii monenlaiseen tekemiseen

Katso ehkä myös A256. Käsien tärinä ja omaa ikäluokkaa olevat hoitajat yms   20.1.2016

Jos jumiutumisen syynä on se, ettei ole rahaa mutta työ toi rahaa, niin olennaista on elää varojensa mukaan, esim. ettei asunnossa ole huoneita enempää kuin asukkaita ja ettei lahjoita työssäkäyville rahaa kun itsellä on vähänlaisesti, http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/06/rahavarojen-riittavyys.html
"


"

14. Ikänäkö ja rukoileminen sekä luonnon ihaileminen

Vanhemmalla iällä on jo toimiva elämänstrategia löytynyt, se toimii tilanteessa kuin tilanteessa eikä elämä enää ole nuorempien alinomaista vuoristorataa, että mikäköhän elämänstrategia nyt kävisi, vaan sama strategia sopii koko ajan. Mutta katseleminen vaatii mukautumista, lähelle katsotaan eri tyylillä ja eri asenteella kuin kauaksi, ja myös pikkujutut täytyy ottaa huomioon, vaikka elämässä olisi jo tähän mennessä oppinut, mikä on pikku ja mikä iso juttu.
Yleensä, kun ihminen rukoilee jotakin, hän toivoo ja on mukautuvainen herkkiin tyylilajin ja tekemisen muutoksiin, kokeilee erilaista hienoviritteisempää tyyliä kuin tavallisesti. Ja juuri sellaisen luulisi auttavan ikäihmisen näköön.
Luonto on kaune3udessaan aisteille hyväksi, opettaa aistimisen viisautta ja hyvää tapaa aistia.

Olen tässä harrastanut maalaamista ja sitä kai vanhatkin usein,
mutta maalaus ei ole hyvä näölle, vaan nkö tarvitsee kiinnostunmista
asioista ja niiden merkityksestäelämässä tai maailmassa tai
juoksupyrähdystä niin kuin bussiin kiirehtiessä kun tienvarren heinät
vilistävät silmissä. Vanhalla myös elämänstrategia on hyväksi
havaittu, ei vaadi niin jatkuvaa säätöä niin kuin näkö taas vaatii ja
nuoren eläminen, siksi kai rukoileminen auttaa lähinäköönkin.
Jos kuulo taas on heikko, niin niskajännitykset haittaavat kuuloa ja
eläväinen rentous etenkin niskan ja hartioiden seudulla parantaa
havaintokykyä, samoin hetkessä eläminen.

24.12.2017   Minulla oli tässä heräillessäni unisen sumuisa olo ja söin appelsiinin, mistä tirskui hiukan mehua toiseen silmääni ja se heti heräsi, ja niin hiukan appeksiinisella kädellä hieroin toistakin silmäluontani ja sekin silmä heräsi tarkkaan näköön.

23.1.2018   Luonto ja liikunta parantavat näköä, lukemisorientoituneisuus heikentää näköä."


"

A292. Sydänvaivat & rintakipu ja viisaiden etsiminen & elinvoimaisesti eläminen

Sydänvaivoja on ihmisillä yleensä vanhalla iällä, kun itse on jo ehtinyt oppia taitavammaksi kuin työikäiset ja niin ei voi nojata kaikkiin, esim. nuorempiin sukulaisiinsa yms, vaan jos yrittää nojata, muttei siinä ole taitoja heillä, millä kantaa, niin alkaa kolottaa, on kuin tyhjään nojaisi, mikä voi tuntua rintakipuna, mihin auttaisi viisaiden etsiminen ja juuri viisaisiin nojaaminen.
Vastaavasti oma nuoremoien vuosien taitotaso ei kanna niin hyvin kuin mitä vanhemmiten olettaa omien taitojensa kantavan, ja niin tarttisi satsata suurempaan viisauteen, elää viisaammin aikilla elämän saroilla, elinvoimaisemmin, tervehenkisemmin, vanhvemmin, virikkeiden mukaan lähtien eikä lösien kuin juuri töistä tullut nuorempi polvi, jolla ei ole vapaa-aikaa niin paljon tukenaan."


* * *

3.2.2020

"30. Sydämen kammiovärinä ja lihaksisto10.2.2015
D835. Sydämen läppävika ja sydän lyö elämän tervehenkisen perusvirran myötä   3.2.2020
B557. Sydämen rytmihäiriöt ja ei kahvia eikä teeta + kyllin tuhti ruoka + hedelmiä   26.11.2017
D759. Sydämen rytmihäiriöt ja luonnon katselua   8.6.2019
D830. Heikosti lyövä sydän ja elävöittävyys kuin puiden kauneutta katsellessa   29.1.2020
epätasaisesti lyövä sydän   D835. Sydämen läppävika ja sydän lyö elämän tervehenkisen perusvirran myötä   3.2.2020
A358. Aivo- tai sydäninfarktin oireista   6.8.2016 
A346. Sydänkohtaus helteellä & koiran kuumuuteen kuoleminen ja äkkinäisen viileän välttäminen   25.6.2016
sydänkohtaus tai sydänkohtauksen vaara   D830. Heikosti lyövä sydän ja elävöittävyys kuin puiden kauneutta katsellessa   29.1.2020
D834. Sydänlihaksen tulehdus ja vältä mäntämäisiä lihasjännityksiä yms   3.2.2020
151. Väliin jääneet sydämenlyönnit ja elinvoimaisuuden painotus raajoissa  8.11.2015
sydänpysähdys  151. Väliin jääneet sydämenlyönnit ja elinvoimaisuuden painotus raajoissa  8.11.2015
D832. Sydänvaivaisella nestettä sydämen luona ja kkrraahh-mallisuuden lievennys muilla keinoin   3.2.2020
D833. Sydänvaivaisen vähennetty liikunta ja sydän joka lyö hyvin   3.2.2020
2. Sydänvaivat ja eläväinen keho  2.2.2012
A292. Sydänvaivat & rintakipu ja viisaiden etsiminen & elinvoimaisesti eläminen   7.2.20916
A351. Flunssaisen sydänvaivat ja kauppaan kipaisevan tyylinen toimeliaisuus   25.7.2016
sydänvaivat  A357. Sepelvaltimotauti ja mielikuva luonnonkukkien varsien elinnesteistä   6.8.2016
sydänvaivat   B528. Vähentävätkö lukulasit liikunnallisuutta?   16.8.2017
D769. Kiinalaisten sydänvaivat ja liikkuminen kuin mielitekonaan kipaisisi hetkisen   11.7.2019
A306. Sydänveritulppa ja kaksi sormea avointa kämmentä vasten   18.2.2016
sydämen   D770. Aortan repeämä ja "Terveesti, terveesti" & "Sooh" & kudosten jatkuvuus kuin aaveinakin   12.7.2019"
http://parantamisesta.blogspot.com
A http://parantamisesta2.blogspot.com
B   http://parantamisesta3.blogspot.com
C   http://parantamisesta4.blogspot.com
D   http://parantamisesta5.blogspot.com