sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Kuoleman läheisyyden tunnusta

Viime joulun ja uuden vuoden välillä aprikoosivillakoirani kerram kotia tullessani sanoi (elekielellä), että se on toinen koira, joka on tullut Banjon tilalle.En siitä tiedä, mutta se on pitänyt kiinni väitteestään ja ollut eri tasoinen ja eri asioista kiinnostunut, kuitenkin lähinnä loikonut. Ehkä viikon verran, en muista kauanko, on minulla ja sillä ollut tunne lähestyvästä kuolemasta tai kuoleman läheisyyden tunne, mm viimeiset aamut ovat ollut mustan pimeitä vielä siihen aikaan, kun olisi pitänyt lähteä kävelylle, ja minulla on ollut jotenkin mykkä osaamaton kipeä olo, pienentynyt huomion piiri. Koiralla on näyttänyt olevan kohdallaan joko kuollut tai sen entinen omistaja, johon se ei enää voi pitää yhteyttä, kun ei jotenkin sopinut, että olisivat yhdessä elämää jatkaneet.
Mutta osaan tähän joitakinkeinoja,joista voi olla apua:
* terveet elämäntavat,vaikkei ympäristöllä olisi
* itsenäisyys
* kaunis linjaus maailmassa, elävöittävän virvoittava ja tilaa tuova
* muiden auttaminen myös samassa mielessä pärjäilemään, jos on vaikka ryhmän ongelma eikä vain oma
* tavallinen puuha, jota minulta odotetaan, mm valoty illalla, kirjoittaminen, soittaminen ja säveltäminen https://composingmelodies.blogspot.com/2020/01/weathers-like-central-european-winter.html

21.1.2020
* lumi
* jollei talvella tai keväällä ole lunta, älä tuijota märkää asfalttia
* luonto

24.1.2020   Tänään oli taas lunta, ja joskus aiemminkin oli vähän, ja se jo silloin vei kuoleman läheisyyden tunteen pois. Mutta epäonnea on ollut yhä.
En tiedä, onko niin vain omassa ympäristössäni, Savonlinnassa vai maailmalla laajemmin, mutta viime kesän kuulennon 50-vuotispäivästä lähtien on matemaattisesti suuntautuneita näyttänyt olevan enemmän, usein erityyppisiä kuin savonlinnalaiset tavanneet olla, mutta täällähän on paljon matkailijoita. Ja itse ja savonlinnalaiset taas ovat luokittuneet lähes musiikin ammattilaisiksi, kenties musiikista pitävät suomalaiset laajemminkin, kun vertailukohta on jotenkin muuttunut noin matemaattisesti suuntautuneeksi. Olen kirjoittanut ajattelukyvyn avaamisesta laajempaan ymmärrykseen matematiikin tms opiskeluntuokion jälkeen, että josko siitä olisi hyötyä:
https://pikakoulu.blogspot.com/2020/01/ajattelukyvyn-palauttaminen-liian.html
https://savolaisuudesta.blogspot.com/2019/10/matemaattisuudesta-objektiivisesta.html linkkeineen (etenkin Ajattelukurssi ja Väärinkäsityksiä ajattelukyvystä)
Viime kesänä sävelsin lyhyen sävelmänpätkän siitä, miten saada ihmsistä vastuuntuntoisia, ja nyt on vaikutelma kuin se olisi ainakin alkuun toiminut Afrikassa ja Afrikka niin sivistyksessä mukana enemmän kuin ennen
Myös ympäristökysymyksiä olen yrittänyt ratkoa ja sitä sun tätä osannut avustaa http://kokonaiskuvat.blogspot.com oikeastaan yllättävän monessa asiassa, ja niin vaikutelmani on,ettei ympäristökysymyksistä tiedottaminen mene oikein, vaan vastrauksia on ihmisillä ehkä yllättävänkin paljon, mitä joku urautunut ympäristöihminen ei sitten ole osannut ottaa huomioon, ja se kai ontärkeä iso virhe monien maailmankuvissa.

Tuosta kuumatkasta 50 vuotta -aiheesta ajattelin, että on hyvä, etteivät kaikkia ajattele saman astronautin insinööripäällä, vaan on hyvä kirjoittaa aiheesta jotakin muiden elämänalojen näkövinkkelistä ja insinöörijututkin  toisenlaisen osaamisen kannalta eri ajattelutapojen silmin, niin ei koko porukka mene samoja uria ajattelussaan, vaan ovat tiet laajempaan elämänpiiriin auki. https://kokonaiskuvat.blogspot.com/2019/07/kuumatka-50-vuotta-sitten-olikin.html .

4.2.2020   "  If there is something big wrong in the world, one often gains a quite serene place if one does not spend much time pondering about it and worrying but instead tries on one's own behalf to not to worsen the situation at all, whatever it is, and that means following civilized wisdom, living an ordinary life and doing positive things."
https://learntalents.blogspot.com/2020/01/some-observations-about-gnomes-and-like.html

6.2.2020  "Savonlinna Nätki
Minuööaon vuoden alussa ollut olo kuin kuolema olisi lähellä, oam kuolemani siis, ja se huojentui, kun tuli taas lunta ja otin koronavirusepidemian vuoksi linjauksen, että elän sivistyneesti ja elän arkea ja teen positiivisia asioita niin, etten ainakaan itse pahenna tilannetta, mikä maailmassa sitten onkaan vialla, ja jos hyvin käy, niin olen luomassa paremman tulevaisuuden vaihtoehtoa, johon muutkin voivat tulla mukaan.
Mutta kesäkuussa minulta kuoli 11-vuotias japaninpystykorva ja sen jälkeen on ollut vainotumpaa. Mutta nyt kun laitoin blogiini http://picturesfrommyhome.blogspot.com/ kuvia kotoani viime ajoilta, lähinnä eilisia, niin vaikka niissä on huonompitunnelma ja ne eivät niin blogiin yhtä hyvin sovi, niin se tuntui huojentavan oloa ja tuovan onnekkaamman tilanteen. Voiko olla, että jos ydinsotaa pelätään yms, niin suomalaistenkin pitäisi Suomesta ja suomalaisesta elämästä viime kuukausina ja viikkoina laittaa nettiin näkyville kuvia ja jotakin englanniksi, vaikka olisi tavalliseksi elämäksi ontuvaa, niin ei ole kumminkaan iso maailmanlaajuine klatastrofi, ja se huojentaisi joidenkin mieltä ja toimisi tienä parempaan joillekin, ja toisi kenties suomalaisille, Suomelle parempaa arkea. poistaisi jotain synkkyyttä ja epäonnea."