tiistai 11. heinäkuuta 2017

Jotta kesä vielä jatkuisi

Mietin verhoja teemalla
elokuu -> Jotta kesä vielä jatkuisi
mutten oikein osannut maalata
punainen olisi saanut olla taitetumpi, esim. vesivärien tavallinen tummempi taitetumpi punainen
Osaako joku napata tuosta idean ja maalata paremman?
Olen kirjoitellut vuodenajoista pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html


Engl. käännös (linkillä) alkaa juuri loppukesästä.

Tuossa varren kiemura ja lehdet liittyvät ulkoiluun eri kuukausina.
Kukan suurimmat terälehdet edustavat edellisen kuukauden elämänsisältöä, sen positiivisia asioita, kantavia voimia ja suojaa. Ne suojaavat, antavat voimia, osaamista seuraavan kuukauden positiivisille elämänsisällöille, jotka tekevät elämästä kuin kesän: pienet terälehdet/pallukat.
" As the autumn comes grasping to the summer time changes to caring well for everything nice and warm, for example hobbies, warm clothes, warm colours, lights indoors, company, wisdom of life, etc."

"
Autumn vow
There is a song called something like I guess we have to say good bye to the summer. I altered the words:
"Though we got to say good bye to the summer, darling I promise you this: I'll safeguard all my loves, every time in practise, vowed with a kiss. I guess its gonna be a long snowy winter, but darling I promise you this: I'll safeguard all my loves every time in practise, vowed with a kiss.""

"Late autumn rain: a mixture of water and snow: forest rabbit's tim

Late autumn came early this year. Temperatures are around zero and it
rains a mixture of water and snow which leaves the ground filled with
water puddles and covered by an inch of snow. It is a tough weather
that demands skill that I have learned only later on in my life.
The first thing, if the weather feels tough, is to dress warmly and
have water proof shoes. At home one should immediately change to dry
woolen socks and put the wet shoes to dry and drink very warm tea.
Outside one should wear a sweater, warm socks and waterproof footwear,
a jacket that does not mind water, warm trousers, warm colouful gloves
and a hat.
If one does not associate so closely with things further away but only
with things maybe half a meter from oneself or less, the weather does
not feel so tough but more like snowy winter weather. The sight
resembles a Christmas postcard with snowy tracks leading to a
beautiful winter landscape.
This is easy if one thinks that things are fragile this time of year.
The pastel colours of the nature together with tentative quiet yet
warm movement concentrated mostly to the nearest environment bring to
my mind the way a forest rabbit jumps in the half-frosty jungle of
young trees: warm and careful, yet enjoying and senses open to the
landscape near by. It is the time of the rabbit, of her to be our
model in living with the tough weather, the "month" of the forest
rabbit!"

"
Runebergin päivästä 5.2. tuli mieleeni, että Runebergin runoista syntyy vaikutelma siitä, miten elää viisaasti helmikuu: ulkoilua reipaasti pakkassäässä luonnon ja ihmisten elämänmenon talvisesta kauneudesta ja elämänmakuisuudesta nauttien, tulla sitten sisälle lämmittelemään, kutsua ystäviä ja tuttuja kylään, keskustella myös henkeviä ja keräillä ja ihailla eri elämänalojen ja elämänviisauden helmiä pakosta sisällä vietetyn ajan piritykseksi ja tunteiden ja elintilan lämmöksi sekä ihmissuhteiden parhaaksi."

"Aikanaan opin pitämään huhtikuussa kaduilla kuljeskelusta, kun luin keväisin runoja, mutten oikein muista, mitkä runot juuri huhtikuuhun sopivat. Nyt ei ole vielä kaikki lumi sulanut, mutta arvaan, että esim. vanhoista kiinalaisista runoista:
Lainaus Pertti Niemisen runokäännöskokoelmasta Veden hohde, vuorten värit, Kiinan runoutta,
"Chiang K'uei"n runo
"Kesäpäivä Ling-Yinin vuorella

Tuuli puhaltaa männynoksiin,
se kaipaa minua kumppanikseen mäntyjen alle.
Pohjoisten vuorten lomitse tulee pilviä;
minun täytyy yhtä mittaa kääntää päätäni
              ja tähyillä niitä.

Pilviä nousee yötä päivää,
vuoriston sade pitää vaatteet märkinä.
Kuinka kauan minun vielä pitää istua
               bambuikkunan takana
ja hyräillä uusia lauluja sateesta?"

Sisustusta huhtikuussa pehmentävät etenkin viherkasvit, ja kai luonnonmateriaalit, perinnekäsityöt, esim. kori, ja kiva viltti tms pehmosita lämpöistä kivanoloista vielä tarpeellista. Soitin/musiikki myös."

"Kesä on täyteyden aikaa. Jokin apeus, mikä viileämpinä säinä toi jollain lailla tyytymättömän olon, on nyt poissa. Ruoho rehottaa. Kesä ei ole vain lämpö vaan olennaista on myös vehreys. Kesällä on helppo yltää parhaimpaansa, muttei pitkiä työputkia, ei illalla väsyneen tavalla uurastaen, vaan lomalaisen tavalla aina uuteen eksyen, omia teitään kulkien. Kesällä omat siivet kantavat hyvin ja luonnon kauneus, etenkin kukat antavat mallin hienosta onnistuneesta tekemisestä, mutta samalla lomailevasta. Kesäon oivaa aikaa pitää juhlia, kohokohtia ja lepoa, latautumista muiden vuodenaikojen vaateiden varalle ja virkistymistä, oman rytmin löytämistä lomapäivän tapaan.
(Ainakin ajattelukurssi ja älyn parantamisen ohjeet blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi tuovat kesäisiin ajattelutapoihin kunnollista objektiivisuutta.) "

* * Ä
Elämän syys on tietenkin eri juttu kuin tavalliset vuodenajat, mutta vanhuudesta jotakin tässä blogissa, vaikka nelikymppinen olenkin. Ennen kaikkea kai etenkin linkkejä muihin blogeihini: http://parantamisesta.blogspot.fi (yli500-kohtainen blogi parannusohjeyritelmiä tauteihin ja vaivoihin Tervola-nimen myötä syntynyt) ja hevosneulekuvio (tässä blogissa jossakin, linkkeineen) ainakin, sekä terveiden elämäntapojen ohjeet http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html .
Mitä vuodenajoista voi oppia thään, on ainakin ,e ttä yhden vuodenajan jälkeen seuraa toisenlainen ja se jatkuu taas uudenaliseen, ei vain vanha lopu tai vähene vaan seuraa uudenlaisen elämänsisällön aika, esim. loppusyksystä/ joulun alla myyjäiset lämpimissä sisätiloisaa voivat olla hieno kokemus, vaikka kesällä kirppari olisi hiukan yhdentekevä ohimennen käyty. Joka elämäntilanteella onoma viisautensa, eri ihmset elävät tavallisesti sellaista elämää ja sillä on usein omanlaisensa kirjallisuus, josta sen elämän hyviä tottumuksia ja linjauksia arvoineen ja titoineen oppii, ja siitä kasvetaan taas olosuhteiden vaihtumisen myötä uudenlaiseen. Kun elämä muuttuu, niin kesäkinkoetaan erilailla, erihemkisesti painottuneena mutta se on kiva kumminkin, kohokohta,mistä jatketaan toisenaliseen aktiivisempaan tenhoavuuteen.

torstai 6. heinäkuuta 2017

Huono-onnisuuden voittamisesta

Lainaus blogistani http://parantamisesta.blogspot.fi

"

B512. Vanhuksen tai merkkihenkilön huono-onnisuus ja juhliminen & näyttävyys

Vanhus tai merkkihenkilö on ehtinyt saada jo paljon aikaan ja niin nuorempi polvi ja muut yrittävät tulla perässä sisällyttäen nuo suuret aikaansaannokset yhteisön yhteiseen teoriaperspektiiviin, yhteisön yhteisiin arvoihin ja viisauteen, opeteltaviin taitoihin. Niin vanhuksen teoriaperspektiivi on tavallaan jo sisällytettynä muiden käyttämään teoriaperspektiiviin. Mutta jolleivät nämä tajua vanhuksen olevan merkittävä henkilö, niin yrittävät etsiä vanhuksen näkökulmaa ja mielipidettä muulta kohden, ja kun sitä ei näy, niin olettavat sen vähäarvoiseksi tai ei tilanteessa tärkeäksi vamhuksen mielestä, ja niin syntyy epäonnea, ylikävelemistaipumus. Siksi vanhuksen pitäisi olla näyttävämpi, samoin etenkin merkkihenkilön, todella vakuuttavan oloinen ja hienojen asioiden kanssa yhteen luokittuva, esim. juhlava, näyttävä, viisas, elämänviisas arvostettavan näköinen. Tähän auttaa esim. juhliminen, arkisena versionaan esim. pullakahvit, sekä toki paremmat vaatteet. Mutta suomalainen ei aina halua juhlia tai prameilla. Siksi esim. mökkeily- tai matkailupaikkakunnan tarjoama suomalaisittain hienojen asioiden kanssa rimmaava tyyli ja juhlistamisen tapa voisi olla sellainen. Esim. Savonlinnassa, missä asun,on siihen tapaan juhlavaa ja näyttävää, tosin osin paikkakunnan lehden tuella, mutta seudun ongelmana ovat lukuisat murhat, ainakin asuessa saa vaikutelman murhista.
Jos hienommat vaatteet tuntuvat liian jäykältä kaavalta tai vierailta itselle tyyliltään, niin voi taitava mieskin oppia aika vähällä ompelemaan itse vaatteita itselleen haaveensa oppainaan laatimani helpon ompeluohjeen avulla: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html . Hintaa noille yleensä tulee halvahkon kaupan vaatteen verran, mutta kannattaa huomioida mitä kaikkea tarvitsee ja miten paljon (määrät kannattaa yleensä arvioida 10% - 20% isommiksi, jotta pikkuvirheet eivät pakota ostamaan uutta erää) ja mitä ne yhteensä maksavat ja onko tulos silloin toivottu.
Ruuanlaitossa parempaa ruokaa samalla hinnalla samoista aineista: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html ."

tiistai 16. toukokuuta 2017

Vanhuksille olisi työsarkaa

Kun kävin koulua, äitini ja isäni tapasivat selata läpi koulukirjat lukuvuoden alussa ja tuumia tuon vartin tai 5 - 30 min puuhan jälkeen, että oli ihan kiinnostavaa mutta mä katoin ne jo, en halua enää enempää niitä lukea, hyvää kouluvuotta vaan, kiinnostavia asioita teillä. Niin tuohan on vartti verrattuna kokonaiseen kouluvuoteen eli jos päivässä on ainakin kymmenen varttia (3 x 45 min + 1 x 15min) ja lukuvuodessa kenties 30 viikkoa eli 30 x 5 pvä, niin tuo tekee 10 x 30 x 5 = 1500 kertaa sen ajan koulua, mitä äitini niitä luki, ja koulua on pidemmät päivät ja läksyt päälle. Eli vaikka asia on alaluokilla koululaisille uutta, niin ei kai se noin moninkertaista määrää vaivaa vaadi vaan ehkä 20-kertaisen eli 1/75 tuosta mitä koulua on. Mikäs tähän sitten on syynä? Arkijärjen puute, Koulun opettajat kai haluavat palkkansa ja työpaikkansa eivätkä vain prosenttia niistä tai niitä vain prosentille opettajista. Mutta se on pikemminkin itsekäs syy rikollisuuteen kuin perustelu koulun suuren määrän tarpeelle. Kanssa sanotaan, että toiset koululaisista tarvitsevat asioiden käymistä läpi kovin hitaasti, mutta johtuuko se juuri siitä, että huonompien oppilaiden opiskelumieltymyksiä kuunnellaan eikä soviteta koulua parempien oppilaiden paremmille lähestymistavoille, joita huonommatkin voisivat oppia, ja koulun käytyään kenties jatkaa akateemisessa tms koulumaisessa työssä, jos kerran koulusta pitävät ja sen jo osaavat. Kanssa tuumitaan, että yksilöllisten erojen huomioonottaminen ei onnistu, kun ryhmäkoot ovat liian suuret, mutta onkos tuo nyt vain tekosyy, jolla teilataan kokemattomien vaikutusvalta ja vanhukset taas osaisivat tuollaiset järjestelykysymykset huolehtia onnistuneesti. Mutta arkijärkeä siis tarvittaisiin kouluun käytettyyn aikaan. Se, että mitäs sitten lapsille, jollei koulua koko aikaa, niin onhan vapaa-ajan toimintaa, kaikenlaista mielekästä opittavaa ja ajankäyttöä eikä tarvitse valehdella kouluntarvetta. Koulua tarvitsevat ulkomailta muuttaneet aikuiset, eivät lapset noin paljoa. Voisivatko vanhukset ystävällisesti korjata nämä epäkohdat elämänkokemuksensa avulla ja palauttaa terveen järjen mielettömän suuren koulupakon sijalle..

8.6.2017
Mutta lieneekö tuo liian vaarallista?
Moni huonompi oppilas kai pitää koulusta kovin, joten koulun kuuluisi olla eripituinen eri oppilaille, jos oppimäärä on sama. Vanhempien miellyttyä kouluun tulisi vanhempien itsensä käydä koulua, esim. viikko per luokka noin alkajaisiksi.

12.7.2017   Omia yritelmiäni:
http://pikakoulu.blogspot.fi
http://tienraivaajat.blogspot.fi

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kevätlaulu * Helppo ohje

Tuota keväistä laulamisen taitoa on kai moni suomalainen kaivannut keväisin lintuja kuunnellessaan. Oppisikohan sitä tästä ohjeestani?

"Tunnelman inspiroima laulu

 5.5.2017 Nyt kun puihin ja pensaisiin on tulossa lehdet, niin Euroviisujen sijasta tuntuu, että luonto kaipaa jotenkin sitä, että ihmiset laulaisivat, kenties tähän tapaan, vähän kuin mökillä tai vapaamuotoisessa kuorossa tai kotona laulellen, sellaista mikä tuntuu hetkeen sopivan.

29.4.2017
Tällanen muutaman vuoden takainen suurin piirtein osaamani laulutaito tuli tänä aamuna mieleeni, kun ruoho oli jo useimmin paikoin vihreää, aurinko paistoi, linnut lauloivat ja viherkasvit ikkunallani tekivät vehreyden tuntua, oli kesän tapaan utuisaa tunnelmallisuutta ilmassa. Niin kun tuon mielialan mukana tuli mieleeni suurin piirtein osaamani sävelmä tai jotakin sentapaista, niin lauloin sen tunnelman kiehtovuuksia kuvastelevalla lauluäänellä, kuin kujerrus tai jodlaus tai säveltäminen, jonkinlainen tunnelman mukaisen äänen tuottaminen, ei kaavamaisesti laulaen vaan soivin kohdin laulaen tunnelman värejä painottaen, vähän kuin erivahvuisista palasista koostaen, jotenkin kamalan luonnollinen laulu ja tunnelmallinen, vähän kuin se, mitä säveltäjä sävelmällään tavoittelee: että on hetki, jolla on sellainen tunnelma mutta rikkaammin, ja sen sitten laulaa luonnostaan, ei la-la-laa tms kuin nuoteista vaan siltä kohden kun tunnelma koskettaa itseä, kiehtoo tuollainen kokemus, mutta jotenkin yleisellä tasolla, että muitakin voisi kiehtoa eikä jotenkin henkilökohtaisen elämän mörinänä.
Muutama vuosi sitten, taisi olla keväällä 2012, onnistuin säveltämään laulua tuohon tapaan, kovin oli kaunista, mutta jotenkin hukkasin sen siihen, kun hain nauhuria, enkä sitten sen jälkeen ole niin paljoa laulanut tai säveltänyt. Taisin yltää silloin haaveideni tasalle.
Tuo laulutaito tulee siitä, kun yrittää oppia laajempaa ilmaisua, että voi laulaa tunteikkaasti näin tai tuollaista laulua noin, tai tunnelmallisesti, vaikuttavasti tai mitä nyt onkaan, monenlaisia värejä äänessä, monenelaisia tapoja lähestyä laulua ihan omana itsenään, onhan elämän hetkiä, henkiä ja lauluja monia erilaisia. Niin siitä kirjosta sitten kun poimii hetken mukaan, mutta vähän kuin tuulen mukana osin hä'ipyvä laulu, ei tasapaksu, niin tulee hetken sävyjä kuvattua, ei vain äänensävyissä vaan ihan laulutaidollakin, jotenkin luonnostaan."
http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi
Liitin tuon vuodenaikojen elämisen ohjeeseeni toukokuun alkuun http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html .

Mietin, että olisivatko kivoja retket, kun puissa on nuoret lehdet, joiden ohessa vapaamuotoisesti tuohon tapaan laulettaisiin?

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Onnesta itkemisestä

Lainaus blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi .
Kai vanhukset osaisivat taitojensa puolesta näitä parhaiten järjestää... :)!

"Olen elämäni aikana ainakin yhden kerran itkenyt onnesta. Olin 13, kun syksyllä perheessämme juteltiin koiran hankkimisesta. Joululahjaksi sitten saimme kirjan villakoirista. Vanhempani olivat aina pitäneet kirjoja valtavan tärkeinä, elämään uomia avaavina. Ja niin kirjan saaminen merkitsi, että se tie oli perheessämme auki. En niin koirista triennyt, mutta kirjan kannessa oli kuvia villakoirista erilaisista eri tilanteissa, ja jotenkin se oli niin paljon paremman elämän oloista kuin koululaisen elämäni, että tavallaan itkin surusta tavallista koululaisen elämääni ja tavallaan huojennuksesta, kun puutarhakuvat koirineen olivat niin rennon huolettoman hyväntuulisen näköisiä: näytin tosiaan varmasti pääsevän parempaan elämään, yhdessä muun perheen kanssa ja siksi sitäkin varmemmin, olihan koiran hankkiminen heidän ideansa. Kesäloman alussa meille sitten hankittiin villakoiran pentu, tosin erivärinen kuin mistä oli ollut puhetta, ja se eli meillä kunnes kuoli 14-vuotiaana, puolet mistä ajasta olin jo asunut poissa vanhempieni luota missä koirat olivat.
Luulen, että Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi onnistuessaan synnyttää samantapaisia tuntemuksia: ovat tiet parempaan elämään auki ja jos itkettää, niin se, ettei ennen, vielääsken ja pitkääna iemmin, ollut niin.
Ikä kai on tuollainen ilmiö: saamme haaveitamme toeutettua, kun taitavampina pääsemme itse valitsemaan enemmän, eriytymään enemmän omakaltaiseemme elämään.
Vanhuksille http://harmaahapset.blogspot.fi ,
taitojen oppimisesta harrastuneille http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
ja omaa elämää lisää haluaville http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html ,
työn ikeestä vapaa-aikaa lisää haluaville http://workandfreetime.blogspot.fi,
sekä oma käsitykseni hyvästä elämästä, esim. kesäloman lopulla kuten tuossa laulussa http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/04/onni-tekemisentapa-elinymparisto.html
ja hyvän elämän ohjeita monta tervehemnkisyyteen liittyvää http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
(ja yritelmiäni tautien parantamisesta http://parantamisesta.blogspot.fi  hakemisto ) 

* * *

Mitäs näitä muita ilonaiheita onkaan, mistä olen kirjoittanut? Olen paljon hyödyllistä yrittänyt laatia. On vaikka vuodenajat http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ,
käytännön taitoja http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi ,
laulamisen ym taitoja http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi ,
tämä paratiisiaiheinen blogi http://paratiisiteoria.blogspot.fi ja parhaimpien linkkieni kokoelma http://joululahjoja.blogspot.fi
ja nimeäni klikkaamalla löytyy profiilisivuni blogilista, jossa on kymmenittäin eri aiheita.
Ympäristöasioihin jotakin avuksi olen kirjoitellut blogissani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi .
Masentuneille avuksi linkkejä on listassani http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi .

21.7.2017   Ostoksissa onnistumisesta kanssa tuollainen http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html

Ympäristöaiheisesta blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi kesältä 2017:
" Ihmisen näkövinkkelistä sanoisin, että rahavarojen puute usein aiheuttaa ihmisille pakkotilanteita, kai maanviljelijöillekin, ja se kostautuu niin maanviljelijöille kuin eläimillekin. Pakkotilanteita vähentää, jos on itse niitä uomia, mitä ihmiset yleensä toivovat elämiltään ja yhteisön toiminnalta noilla seuduin ja mitä arvoja arvostavat, mitä tekemisentapoja yms, jos siis on harmoniassa ympäristön kulttuurin niiden uomienkanssa, joita elelee, mikä lienee lähinnä kysymys siitä, että valinnat pitäisi tehdä haaveiden mukaan, niin on herkempi muidenkin haaveille ja sitäkautta sille, miltä kohden ja missä saa tukea, mihinja mihin tapaan, ja mitä taas hienotunteisesti pitäisi välttää.

"

* * *
Onnesta itkemisestä on olemassa laulu, tango Onnemme kyyneleet, mutten tiedä, onko se jotenkin eri aiheesta ja jaksavatko laulajat kantaa muiden elämän hyvälle tolalle vai tuleeko siitä vain seksuaalinen laulu. Videoita löytää www.youtube.com ista. Tuossa tuo eka pala oli oman kokemukseni pohjalta kirjoitettua ja toka pala tuota videota muutaman kerran katsottuani.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Kommunikaatioyhteyden katkeamisesta taitojen kasvun tuomien saavutusten myötä

Olen nyt 45-vuotias ja alan olla jokseenkin kärryillä siitä, miksi kommunikaatioyhteys nuorempiin ja kenties joihinkin osiin järjestäytynyttä yhteiskuntaa katkeaa monella iän myötä.
Ehkä 25 vuoden vanhana  aloin lähteä omille teilleni ja niin omat jalkani kantoivat paremmin ja niin sain aikaan paljon enemmän kuin muiden pakon alla. Silloin eivät enää kaikki pysyneet perässä edes siinä, että olin oppinut uusia taitoja vaan tuumivat, että olin jotenkin saanut olla nätti.
Myöhemmin sitten omalla osaamisellani yritin ratkoa maailman ongelmia. Ensin yritin työmäisesti ja kävin vastauksia pitkään läpi ja kirjoitin niistä pitkästi. Se ehkä vielä tavoitti muut: niistä syntyi se, mitä minun katsotaan saaneen aikaan.
Sitten jatkoin omiin harrastuksiini ja muihin maailmassa tärkeisiin kysymyksiin, jotka olivat jääneet ratkaisematta, ja onnistuin oppimaan paljon lisää, mutta tein sen omalla tavallani ja nyt se näytti vain vapaa-ajan harrastelulta. Mutta oman lähestymistavan käyttö aiheutti sen, että saatoin käyttää voimani täydesti, juuri niin kuin parhaan tuloksen minun taidoillani tuo, ja vapaamuotoinen kommunikaatio teki sen, että saatoin opettaa omat taitoni muille niin, että nämä saivat niistä taitojensa arkijärkisen osan. Niin syntyi jotakin onnenkantamoisen tuntuista, minkä varaan voi rakentaa omaa elämää.
Ja näin olen sitten kun olen ollut harrastuntu uskonnosta, taiteista ja vieraista kultuureista, niin eksynyt jonkin verran huterommin ymmärretylle kielenkäytölle, jolloin tulos vähitellen alkaa olla se, mitä vanhuksilla: Kun jostakin kysytään, niin vanhus vastaa, että juu, olisinhan minä osannut sen, vaikka se on muille iso vaikea juttu, ja niin luullaan hänen pohjaavan menneiden vuosikymmenten sivistykseen, on jo kadonnut taju siitä, että hän itse osasi kaiken ratkaista. Mutta sitten kun häneltä' saa selville, että juu on hän kirjoittanutkin siitä, niin se paperi taas on kadonnut eikä oikein jaksaisi, ja niin lopputulos on kuin ei olisi kukaan moisia osannut. Ja poliisi vai kuka lie luulee vanhuksen puhuvan lööperiä. Ja niin katoavat kommunikaatioyhteyden myötä monet yhteiskunnan tarjoamat perusoikeudet. Netti kai tuohon olis pelastus: yksi sivu nimellä, jolta löytyisivät kaikki vanhat tekstit, joissa yhteiskunnan ongelmia ratkottu, tai jokin kirjasto, joka niitä kerää.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Tunteet ja tekemisentapa -blogilinkki

Olen kirjoitellut blogia aiheesta tunteet ja tekemisentapa, ks. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/
Siinä on jo aika monta mielestäni kiehtovaa tekstiä ja kun blogin aihe on samantapainen kuin tämän blogin, niin laitan linkin tähän.

Tunteidenmukaisuuden mahdollisuudesta kanssa paljon paratiisiteoriablogissani http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/rahapuu.html