Tervola-nimen tuomia vaikutelmia parantamiusesta

Tervola-nimen sanotaan opettavan taitavaksi parantajaksi, koska siinä on painoipiste terveissä elämäntavoissa, terveenä pysymisessä, terveellä tavalla tekemisessä, maailman pitämisessä terveellä tolalla, tervehenkisessä tavassa olla yhteiskunnan jäsen, yms. Lapsuudessani lupasin, että jso joskus otan aiemmin suvussani äidinäidin puolella olleen Tervola-nimen, niin alusta asti kirjaan ylsö näkemystämni parantamisesta, jottei se ehdi paisua liian suureksi ja monimutkaiseksi muille opetettavaksi. Niin olen tehnyt blogissani http://parantamisesta.blogspot.fi . Noita on jo noin 600 kohtaa eli suunnilleen kaikki vaivat, joista olen joskus medista tai muuten kuullut. Ideana on verrata niitä terveisiin elämäntapoihin ja opettaa se, mitä terveistä erlämäntavoista kullakin näyttää vaivan osalta puutuvan. Selaa sivua alaspäin, niin löydät hakemiston. Etsi siitä vaivasi joko karkean taudin nimen tai karkean luokituksen mukaan, esim. silmävaivat kohdassa näkö, ja lue vastaavat kohdat viereisistä sadan blogikohdan kokoelmista. Ei lääkkeitä, ei hoitoja, pyrkivät olemaan vaarattomia, lähinnä lukemalla ja lähestymistapaa muuttamalla toimia, voivat hyötyä uskonnollisuudesta, toimivat kai yleensä viiden minuutin sisään tai eivät ollenkaan: oireita ei näytä sillä hetkellä olevan ja kenties ei tule myöhemminkään. Minulle lapsena väitettiin, ett joidenkin maiden lainsäädännössä on, että Tervola-nimsiten parantamisohjeet on käännettävä heidän kielelleen heti ja otettava käyttöön. Äitini kertoi myös, että Tervola-nimiset ja heiltä oppineet voivat pelkkien parantajantaitojensa perusteella päästä lääkäreiksi tai sairaanhoitajiksi, jos niin toivovat.

3.7.2018

"Eli pitäisi lähteä elävöittävän elämäntavan kanssa: vaaleanvihreä. Ja pitäisi positiivisin tuntein uskoen ja rukoillen huolehtia kropasta hyvin, kauniiseen päin tavoittaen." (http://kuolleistaherattamisenohje.blogspot.com/2014/04/kuva-kuolleistaherattamisohjeeseen.html)

"164. Yritelmä parantavasta kuvasta
Kokeilin vain, pikemminkin onnekkuutta hain
Pikemminkin sellaista miettimistä kuin tätä blogia tehdessä lyhyitä tuokioita, tai niin kuin maailman ongelmia ratkoessa." http://parantamisesta.blogspot.fi

Elämänlaadusta: elä kaikkien menneiden ikävuosiesi näkövinkkeleistä

Kun iän myötä oppii lisää, niin ajatuksin ponnsitamisen painoiste siirtyy vaikeampiin kohtiin, jotka nykyisellään ovat vaativia mutta joita helpommat kyllä osaa. Ikäväkyllä samaan aikaan, en tiedä miksi, tuppaa käymään, että elämisen painopiste siirtyy noihin samoihin - lukeeko joku vuosikymmeniä nuorempi niitä ulkoa muttei osaa kaikkea sitä helpompaa kerralla? - ja se lätistää elämänlaatua kamalasti. Eikö pitäisi elää yhtä aikaa kaikkien nuorempien vuosiensa taitotason ja elämänsisällön vinkkelistä, nyt vain vielä ydympään kokonaisuuteen yltäen? Siis kaikki nuo elämänsisällöt yhtä aikaa mukaan saaden, elämänlaadusta tinkimättä. Ei noita hienouksia tarvitse koko ajan pitää mukana, vaan voivat olla miettimishetken tai taiteen ja uskonnon harratsamisen tuokioiden aikaan muakana vain, vaan pitädsi elää niin, että elämä on elämänmakuista, elämänviisasta, tervehenksitä, ja se ei ulkolukuperspektiivin kanssa yhtä aikaa suju, vaan pitäisi käydä kuin nuorille liikuntaharrastuksessa: hetkeksi jättää pänttäämiset pois mielestä ja ihan vaan liikkuu, tekee tervehenkistä ja saa siitä voimia muuhun elämään sekä terveyttä.

Onnellisuudesta jotakin ja perustekemisten mahdollistamisesta

"

Savonlinnalainen onni

Savonlinna on matkailupaikkakunta, ennen kaikkea kesäisten oopperajuhlien ja mökkeilyn myötä, osin mummola myös. Niinpänäyttää siltä, että savonlinnalaisessa meiningissä on useita puolia, jotka tuovat onnea mökkeilijöille ym matkailijoille mutteivät ikävä kyllä niinkään paikallisille, sillä ne vaatisivat perustasoa, jonka koulu, tavallinen työ,perustekemiset mitään hienouksia tai tyyliä tavoittelematta ja liikunnasta nauttiminen tuovat, ja savonlinnalaisuus olisi siihen vain lisänä: annetaan tilaa hyvälle elämälle (niin kuin lomamatkailukohteessa hyvin sopii) ja tehdään jotakin hienoa, taitoa vaativaa, elämässä merkityksellistä, maailmassa arvokasta tehdä, ihmisen ikiaikaista luontoa lähellä olevaa, yleismaailmallista ja yhteiskunnan hyvää toivoen. Ilman tuota perustasoa, jonka olisi oltava tervehenkinen ja tunnelmatajuisena soiva, viihtyisä sinällään, jää vain kraahh-mallinen pelkän muodon tai ajatuksen tavoittelu, mutta jos tuo perustaso on tekemisen varsinainen vire, niin viisas ajatus ja tila elämän ja maailman tärkeille asioille nostavat sen joksikin onnen tapaiseksi, jopa onnen täyteydeksi niin kuin kesämökillä tai taiteen parissa toivotaan käyvän, onnistuvan.

Mutta vaatiikohan tämä savonlinnalaisuuden lisäksi noita muita perusasioita kuntoon, mistä olen paljon jo kirjoitellut:
Haaveammattiin http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
Tunteet ja työ http://workandfreetime.blogspot.fi
Tautien yms parantamisesta http://parantamisesta.blogspot.fi
Isojen hankaluuksien korjaamisesta http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi
Elämänvalinnoista http://picturesfrommyhome.blogspot.fi
 Terveet elämäntavat (tärkeä) http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html + jatko-osa 250.-nykyisin n. 350."


Tuossa vanhemmalle väelle, aki jo nelikymppisistä alkaen, on tuo perustekemisten ja liikunann mahdollistaminen usein ongelmana, kun ympäristöolot tuntuvat karsivan ne pois. Siihen kai auttaisi miettiä niitä samanlaisella vähän arvailun tapaisella tieteellistä muistuttavalla teoreettisuudella kuin koulua käyvä nuori tai opiskeleva parikymppinen, ja sitten tuon ikään kuin teoreettisen arvauksen tai musta tuntuu -tuntuman perusteella lähteä hyvällä peruslaadulla noille elämänurille, etenkin koulumaisen järjen kunnolla hyvällä laadulla miettien mutta käytäntölä myöten, ja olla sitten se elämänvalinnan kanssa kuin tuollainen lokeronvaihdos olisi luonnollinen valintatapa nyky-yhteiskunnassa.