torstai 8. joulukuuta 2016

Kutomisesta ja käsitöistä

Tuollaisen kirjoitin http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html

Tulin tuohon kutomisohjeeseen lisäilleeksi linkkejä muihin ohjeisiini siitä, miten yltää tunteenomaisten haaveidensa tasalle käytännön taidoissaan, tai ainakin melkein. Ovat ihan hyviä ohjeita ja sopivat varmaankin muihinkin käsitöihin, esim. puutöihin, luulen.

9.1.2017  Siinä on nyt kohdat:
"Kutomisesta sujuvampaa, mukavampaa ja parempi jälki
Mummolamaisuuden luomisesta
Oikeat ja nurjat silmukat
Samankokoiset
Oma malli
Lahjojen ja taitojen oppimisesta
Millä kohden ja miten mittasuhteet
Rauhaa kutomiselle yms
Aikaavievyydestä ja hinnoittelusta
Kutomisnopeuden parantamisesta
Kudoin sukat
Paperikassi näyttävä
Käsityötaito
Neulominen tyhmentää
Villasukan kantapään kutomisen ohje
Lisähuomautus kantapään kutomisesta
Langat
Aloitus
Päättely"

12.1.2017  Myöhemmin lisättyjä kohtia:
"Kavennus
Palmikkoneule
Virheistä, korjaamisesta ja oppimisesta"

14.1.2017   "Hevoskuvio"

15.1.2017   "Kudon kuviollisia sukkia"

18.1.2017   "Puikot

Jaksavaisuudesta ja tavoitteista
Puupuikot vai metallipuikot"

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Ikäihmisten autoilusta

Oli tuossa naapurin vanha mies vanhalla autolla liikenteessä ja talvipakkasta niin, että auto vaati lämmittelyä. Tulin siinä pohtineeksi, että kun elämä menee uomiaan, niin mikä sen tekee, että se hidastuu ja jostakin kenties laatu katoaa, kun taas toisilta puolin se on hyvä. Esim. tuossa että vanha mies kai miettii viisaasti ennakoiden hyvällä laadulla ja ihan vikkelään, mutta sitten kulku taas on kankeaa ja elämäntahti hidastunut, vaikka on elämässä mukana. Eli tuleeko tuosta hitaan ihmisen taitavaa ennakoivaa ajoa?
Se, että elämä kulkee jossakin uomassa, johtuu kais iitä, että kun esim. taiteiden ja vapaa-ajan sekä uskonnon myötä elämä on verkkaisemman tyylistä, niin sosiaaliseen ympärsitöön tulee mukaan ihmisiä, jotka ovat hitaita saamatomuuttaan, osaamattomuuttaan tai urautuneisuuttaan tai siksi, että he eivät ole harrastuneet elämän perustasosta, joka pitää terveenä ja toimintakykyisenä. Ja sitten on sairaita, vielä pidempään eläkkeellä olleita, liian vaativista harrastuneita nuorempia, joilla kaikki käy hitaasti, näytteleväistä väkeä, ihmisiä, jotka ovta vaihtaneet kulttuuripiiriä ja ilmastoa, yms, ja samanaikaisesti tervehenkisistä perustekemisistä harrastuneet vikkelätahtiset jäävät sosiaalisista ympyröistä pois. Elämän perustekemisiä aistit auki ja liikunnallisena tarvitaan jonkin verran, jotta muut tekemiset sujuvat, esim. vauhdikkuus ja reaktiot tarpeen tullen nopeita. Tämän blogin edellisen kohdan hiihtoretkiohje tuli mieleeni: muutaman vuoden tauon jälkjeen edes yhden onnistuneen kerran niin, että jää hyvä olo jälkikäteen, on kumminkin paljon parempi kuin ihan vain lösiä ja rapistua.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Hiihtämässä

"Hiihtämässä


Olin tänään pitkästä aikaa hiihtämässä, ihan vähän vain ja kehoani kuunnellen. Jälkikäteen lämpimässä villaviltin alla tuli kamalan hyvä olo ja mietin, että tätäkö savonlinnalaisuus juuri kaipaa: mökkeilyn tapaista liikuntaa? http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.html Mutta itse asustelen kaupungissa."


 Tässä tuon linkin teksti:
"Hiihtämässä pitkästä aikaa

Kävin tänään hiihtämässä pitkästä aikaa. En ollut saanut aikaiseksi ja niin

ajattelin, että parempi vähän kuin ei ollenkaan. Ja niin hyävnä hetkenä lastasin

sukset sauvoineen olalle ja hiihtosaappaat jalkaan ja läksin viereisen metsikön

luo. Hiihdin sinne tänne lumen peitossa olevien lupiinien ym lomitse jaoli kovin

kaunista ja teki hyvää jaloitella. Edellisestä hiihtokerrasta oli muutama vuosi

aikaa, ja niin kuulostelin liikkeitä: mikä näin vanhempana ja viisaampana olisi

paras tapa liikkua: ei lintassa, ei kireästi vaan lämpöisesti niin kuin hyvää

tekee, välillä vauhtiin innostuen, sitten taas hellittäen, mielitekojani

kuunnellen. Ja kotiin ennen kuin ehdin väsyä ja hiihto muuttua ikävämmäksi tai

kylmä tuntua liikaa. Ulkona lumet suksista ja kotona käperryin viltina lle

kuulostelemaan kehon palautumista kuin saunan jälkeen lämmönsäätelyä, ja niin ehkä

vartin päästä venytellessäni viltin alla tuli kamalan hyvä olo ja olin tyytyväinen,

että tuli lähdettyä ja päätin että toisrtekin olisi kiva, kovin kiva."
http://liikuntaa.blogspot.fi


Luonnossa suunnistamisesta & eksyneille ohjeita   http://eraopasaihe.blogspot.fi/2016/12/luonnossa-suunnistamisesta.html

Opi liikunnalliset lahjat näin!   http://liikuntaa.blogspot.fi/2013/01/liikkumistapaohje.html
(http://liikuntaa.blogspot.fi/2015/06/liikunnan-innon-ja-energisyyden.html
http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/06/tavallista-isomman-rasituksen-jalkeen.html)






* * *



Tässä liikkumistapalinkin teksti:

"

Liikunnan riemua

Tässä laatimani paljon onnellistuttava kaikille sopiva liikunnallisia lahjoja kasvattava ohje:

"Do not make plans about how to move but decide each second and each fraction of a second anew what right now feels like the best idea about where to move, how to move, in which style, in which attitude, in which mood, with how much eager interest and quickness resulting from that or relaxed awareness or emotionally motivated force,... So you change all the time, your plans change and you learn to pick each fraction of a second just the things that you like best right then to be your goalsetting right then in practice in your movements. So you feel happy and fulfilled. Be wary of boredom and habits."
http://happinesstipsblog.blogspot.fi

Ehkä tusinan urautumattoman kokeilukerran tuoman kokemuksen myötä tämä liikkumistapaohje yleistyy elämänohjeeksi muille elämänaloille ja auttaa Sinua yltämään jatkuvasti parhaimpaasi, tai ainakin melkein. Et siis jää käytännön olosuhteittesi sanelemalle laatutasolle, vaan yllät haaveenasi olevaan tyylilajiin arjessasi.
"

Ja vikan linkin:

"

Tavallista isomman rasituksen jälkeen palautumisesta

Ei ole tullut liikuttua, koirien kanssa vain lyhyellä kävelyllä käynyt. Mietin, josko bloggaaminen auttaisi moiseen, kun ennen harrastin liikuntaa, niin mistäköhän se on kiinni? Tänään käytiin hiukan pidemmällä kävelyllä, eilen oli liian kuuma päivä ja tänään oli viileässä hyvä kävellä.

Tavalista isomman rasituksen jälkeen palautumisesta tällainen:

Kroppa lämpöisenä ja pehmoisen palleroisella hyvältä tuntuvalla tavalla kuin sohvassa mukavasti
Energiavarantojen palauttamiseen terveellistä ruokaa vähän kuin lauantaisin
Kuunneltava lihaksia ja jäseniä ja kropan asentoa: miten rasitus vahvistaa niitä ja hyvä ryhti, jota ne hakevat, tuo kehon eri osille hyvää tilaa ja tukea viereisiltä osilta, terveyttä ja vahvuutta tulevan varalle; varattava keholle ja mielelle aikaa ja rauhaa tähän samaan tapaan kuin kehon lämpötilaa kuuntelee saunan jälkeen eli on hetki tuota varten ja muulta osin voi olla rauhallisen tunnelmoiva, hetkisen ehkä pienemmän piirin huomiolla, jotta olisi vastaisuudessa jaksavaisempi ja levänneempi, mutta siis ihan vain sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta, mitä kroppa ja olo kaipaa

Jos on liikarasituksesta levoton olo, niin on hyvä olla välilläliikkeellä sen, mikä tuntuu hyvältä, mitä kaipaa kroppa ja mieli, oli se sitten kaksi sekuntia tai muutama minuutti, ja sitten taas levätä, kun siltä tuntuu.
* * *
(Toisessa blogissani olen maininnut lihakset maitohapoilla: kohta 210. sivulla http://parantamisesta.blogspot.fi/2016/03/taman-blogin-jatko-osan-kohdat-201-300.html .
Liikuntaan liittyvien vaivojen parantamisesta lista saman blogin kohdista samalla sivulla kohta A234.)
"
 

maanantai 17. lokakuuta 2016

Joululahjoja ym linkkilahjoja

Linkkejä blogeihini, lähinnä erilaisia ohjeita mm taiteista, elämänlaadusta, maailmanparantamisesta ym, niitä kivoimpia, mutta useasti sellaisia, joiden tapaisia löytyy samasta blogista lisää. Eli ilmaisiksi joululahjoiksi ja syntymäpäivälahjoiksi ajattelin, lähinnä viime hetken lahjoiksi tai sitten ihan vain arjen piristykseksi: http://joululahjoja.blogspot.fi/

Vähällä rahalla mukavasti elelemisestä   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/09/vahemmalla-rahalla-mukavasti-elamisesta.html

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Elegia engl. käännös

Lisäsin tuohon käännökseeni ajatusviivoja, jottei vanhuuden taitavuus tulisi sotketuksi elämän vaikeuksiin.

http://einoleinopoems.blogspot.fi


Elegia

"Left behind is youth - like a flowing river.
Already grey threads - sets life's golden handiwork.
I reach for the present moment -
life's joy does not come from pleasant company or wine.

Left behind in time - my strenght's proud days.
The love of my spirit - in ancient times.
I rose from the pit. - I doubt I can fall again?
The wish of all: painless moments.

We know: peace in the grave is allowed us.
Seeker does not find comforting rest,
cool wind speaks, sun is obstructed from sight by storm,
a red line is left: a forceless longing for beauty.

Drown in the sea - my dreams' hills in flower.
I am a poor man: expensive are the costs of songs.
I gave my all, I had the forces to be active - for a while,
the loves f my dreams I paid by my mind's sorrow.

I am exhausted - oh, to the roots of my heart!
Was I given too much - life's load?
Or am I one of those wo have the will but not strenght?
My victory - empty, the results of my work - my conscience finds fault in them.

So in the end - were without a good reason born, difficulties,
broken chains - burned, loved ships?
Now already did I fall - when my all was needed?
I was solidified to ice - when my wound got a scar?

Hopeless fight - against heaven's powers!
Kannel sings - song does not comfort it's child.
Frost night speaks - tune sings - with collapsing wings.
To the peace of my pit - like a dying beast I sneak.


Eino Leino   ( My nonliteral translation)



This poem is a favourite of the elderly and they copy a lot from it, I think, since in Finnish it is very impressive, song like. I added the "-" lines to make it more understandable. I did not like the fact that while reaching for secrecy it mixes the skills brought by experience with things going poorly It is fact that most people have great potential and sometimes hardships make a break in the habits and give us a rise toward higher talent if just the advices are right. But on the other hand it aren't good to give an impression that great skill due to experience and reaching for good quality, would somehow usually connect to great misfortune. I guess that some of the typical errors of the lderly come from this poem, so I replaced "In vain, in vain, I grasp the moment" by "I reach for the present moment" which is a cure and not the problem like the first one: one should not let good years pass one by without living them."

tiistai 4. lokakuuta 2016

Älä kaada puita

Joku tuttu joskus sanonut, että vanhusten pitkäikäisyydelle on tärkeää, ettei puita kaadeta, ainakaan isommalti, tuollanen blogini siihen avuksi, asianharrastuneilla yms luetettavaksi:
"Älä kaada puita - ainakaan lyhytnäköisesti" http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/

(Ympäristöasioista http://kokonaiskuvat.blogspot.fi )

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Soittotaito vanhalla iällä

Tuttavapiirini vanha nainen kuulemma oppi näillä ohjeilla soittamaan kosketinsoitinta muutamassa päivässä niin hyvin, ettei voinut uskoa, ettei hän ollut aiemmin harrastanut soittamista http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2015/07/ohje-opi-soittamaan-pianoa-opi.html

torstai 8. syyskuuta 2016

Vanhusten arvoasemasta

Joskus kai käy niin, että väärät ihmiset nuoremmista ovat tekemisissä vanhusten kanssa, sensorttiset kun haluavat vanhan ukon ja murhata sen rahojen vuoksi tai huijata vanhukselta rahat tms. Ja sitten ne, jotka olisivat ihan kivasti ja kunnollisesti, niin eivät ole. Se kai johtuu siitä, että vanhus juttelee sen kanssa, joka ottaa sosiaalisesti kontaktia, ja jättää pois ne, jotka eivät pidä yhteyttä.
Mutta siinä on jäänyt huomiotta vanhuksen arvoasema parikymppisten ja sitä nuorempien silmissä: vanhus on kuin tarja Halonen. Otatko itse yhteyttä Tarja Haloseen, jollei hän ole pyytänyt? Miten paljon hänen sanansa painaa? Sehän painaa kaiken, ollaan täsmälleen niin kuin vanhus on kuulemma pyytänyt. Ja jos äiti tai joku kertoo, että Tarja Halonen kuule haluaisi, että sinä tulet käymään. Niin tuumii, että mitä, minäkö, miten niin yksikseni Tarja Halosen luo, ei kai hän sitä halua?
Ja sitten taas ne, jotka eivät vanhuksia ollenkaan arvosta vaan ajattelevat, että mik'ä lie vanha kääkkä, hyuijattava, niin ottavat puhelimen kouraansa kerkeästi ja soittelevat. Ja niin on sitten puhe asioista ja rahasta eikä ollenkaan pokkuroiden.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Kaksi kirjoitusta surusta

Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

"
72. Surusta ja vahvoista tunteista
"Jos jäsentää havaintojaan kuivan teoreettisesti tai rakennetun ympäristön tapaan jäsentäen, elämä jää jotenkin ohueksi ja sen rytmit keinotekoisiksi ja niin sen virta ei jaksa kantaa suuria tunteita vaan ne heittelevät holtittoman oloisesti. Jos sen sijaan elää käytännön elämää käytännönläheisesti hahmottaen aistit auki ja kroppa urheilulliseen tapaan lihakset vahvoina kantaen, niin elämän perusvirta on vahva ja sen rytmeissä on paljon variaatioita tilanteen mukaan, ja niin vahva tunne onkin elämän vire vähän niin kuin sää, eikä holtittomuutta tuova tekijä. Silloin vahvat tunteet eivät tunnu hankalilta vaan elämän suuriin kysymyksiin liittyviltä luonnollisilta tavoilta kokea ne ja elää vahvasti." "
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html

* * *
"Suruun kuolemisen taidosta
"Eutanasia ja varautuneen tsempin rentouttaminen vajoten
Minulla oli joskus undulaatteja ja minulla on vaikutelma, että jos undulaatin pari kuolee, niin undulaatti kuolee itsekin. Se on jonkinlainen taito: kun ei enää mene hyvin, kun tunteet sanovat, ettei tahdo jatkaa elämää ilman puolisoa, niin undulaatti osaa kuolla. Käsittääkseni se on jotakin sentapaista kuin lakata yrittämästä varautuneesti tsempata kehollaan, esim. pitämästä jäseniään jännittyneesti, niin niihin kenties varastoituneet myrkyt, kuona-aineet yms vapautuvat elimistöön ja jos silloin haluaa ihan vain vajoten johonkin masennusta muistuttavaan haipua pois elämästä ja kuolla pian pois, niin kuolee - ainakin jos on undulaatti, mutta voisiko tuo toimia ihmisiinkin?

Tuossa undulaatti jää uskollisesti sen kanssa, mitä rakastaa.
Mutta vaikka minulla olivanha undulaattipari, joka vaikuttivat rakkailta toiselleen je meille, niin ei sosiaalisempi kuollut heti jäyhemmän perään. Mutta joskus vuosia aiemmin, kun kuulin, että undulaatti voi kuolla surusta, sanoin lemmikeilleni, että minusta se on kaunis taito, haluaisin oppia sen. Ja niin minulle ajan kuluessa lukuisten ihan hyvin voivien lemmikkieni myötä syntyi käsitys siitä, miten voi kuolla surusta undulaatin mallin mukaan."
Lainaus blogistani http://parantamisesta2.blogspot.fi

Vaikkei tuo toimisikaan, niin kai sillä voi jotakin muuttaa elämäänsä rakastamiensa asioiden suuntaan, vaikka olisivat kaukaisempiakin, ja jättää joukon ikäviä asioita pois, vaikkeivät muut olisi samaa mieltä.
Joskus aikanaan pohdin itsemurhaa. Äitini oli valinnut opiskelualani ja se teki elämän ihan kamalaksi, mutten tuntunut pääsevän siltä pois. Niinpä mietin itsemurhaa. Kuulin jostakin ohjeen, että jso jollakulla syöpäsairaalla tms on vaikkapa puoli vuotta elinaikaa enää jäljellä, niin hänen tulisi miettiä, miten ne haluaa käyttää, mikäon sitä, mitä hän toivoo elämältä, ja omistaa nuo viime aikansa sille kokonaan tai siten kuin tuntuu hänestä hyvältä. Siitä oli jotakin iloa ammattialan vaihtoon: aloin saada positiivista elämänsisältöä. Mutta kun sekään ei riittänyt varsinaiseen alanvaihtoon, niin pohdin taas itsemurhaa ja kehitin oman version tuosta ajatuksesta: mitä jos ajattelisin tekeväni itsemurhan tänään, niin sehän katkoisi välit entiseen, en millään voisi mennä insinöörialan opiskelupaikalle enää, ja niin jos lykkäisinkin itsemurhaani puoli vuorokautta, mutten kertoisi siitä kenellekään, niin voisin lähteä minne vain mistä eniten pidän, vaikkapa kotimaanmatkalle tai muun ammattialan tapahtumaan, työvoimatoimistosta hakemaan ihan eri ammattialan työpaikkaa, jotakin mistä kovin itäisin, tai aloittaa jonkin uuden upeanhenkisen harrastuksern tai ostaa rahoillani joitakin vaatteita, jotka olisivat aivan erihenkiset, toivomani elämän henkiset ja käyttää niitäpokkana - mutten mennä vanhaan seuraan tai vanhoihin kuvioihini. Ja niin tuo irtiotto, aina uudelleen ja uudelleen paransi elämäi olennaisesti eikä minun enää tarvinnut pohtia itsemurhaa, kun olin päässyt konkreettisesti paljon parempaan elämään, mm. paljon paremmille ammattialoille."
http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Mummolan rakentamisesta

Itse olen keski-ikäisiä, mutta asuinseudullani on paljon vanhempaa väkeä ja tyyli, joka tuo mieleeni mummolan. Tässä siitä oppimaani, millä kai voisi tuodamummolamaisuutta tai muuten vain viihtyvyyttä lisää asuinseudulle http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html

maanantai 9. toukokuuta 2016

Lätistymisestä ja saamattomuudesta

En tiedä, ovatko nämä vanhusten ongelmia, mutta hiukan samaa tyyliä niissä on.

Maalaaminen aiheuttaa saamattomuutta, koska moni maalaamisesta erityisen harrastunut on saamaton. Jotkut ovat myös maalaamisesta liian harrastuneita koettaen koko ajan ottaa vaikutteita niiltä, jotka parhaillaan maalaavat, eikä se sovi muihin tekemisiin. Maalaamisen onnistuneisuus tuntuu liittyvän uusiin alkuihin ja elämästä napattujen aiheiden kiehtovuuteen elämän osina, ja siten siis siihen, ettei ole koko aikaa maalausharrastunut vaan isoimman osan ajasta elelee ihan muuta elämää.

Kun on itse kirjoittanut jotakin viisasta, katsoo ehkä muiden kirjoituksia, kirjoja ja lehtiäkin niiden tekijän näkökulmasta, mikä ei ole hyvä iudea vaan lätistää: he ovat osanneet jonkin asian, kenties urautuneen työmäisesti tehden, ja kertoneet sen muille. He eivät siis sovi elämän malleiksi kuin lapsille vain kokeeksi. Aina ei aihe sinälläänkään kiehdo tarpeeksi, vaan pitäisi etsiä kimmokkeita hienompaan, assosiaatioita oman elämän ja maailman kivoihin ja hienoihin asioihin, hienoihin käytännössä eikä pelkkää kirjoitusta.
Saavutuskeskeisyys vie ilon elämästä: urautuu, muu jää pois, taitotaso jää ekojen kertojen ideoiden toistamiseen kenties paremmin osattuna muttei uutta tuovana, ei eletä käytännön elämää vaan pelkkiä tärppejä. Uudet alut, sellaisen kiehtovan tekeminen, mikä on kivaa tekemistä ja tervehenkistä mutta missä ei ole etevä niin että aihe jaksaa jatkuvasti kiehtoa ja siitä on kiva kommunikoida muiden kanssa.

Jotkut vaikeammat asiat kuten taide ja uskonto sekä erilaiset paikalliset kulttuurit ja erilaiset ihmiset, joilta on paljon opittavaa, vaativat oman tuokionsa, hetken rauhan tekemättä muuta. Niinpä vanhuksille, jotka kiinnostuvat monimutkaisemmasta, haastavammasta, fiksummasta ja tärkeämmästä kuin nuoremmat, voivat jatkuvasti joutua tekemisiin toisten tuumaamistauon kanssa, ja niin elämä hidastuu. Jos haluaa vauhtia ja elämänsisältöä, tarvitsisi tehdä yksinkertaisen arkijärkisesti elämän perusjuttuja, muttei teknisesti tai ruutumallisesti, mieluusti nuorempien siivellä niin, että huomio jää tekemiseen ja sitä riittä ylitse aistirikkauteen ja monimuotoisuuteen ja viisaisiin hyviin tekemisentapoihin sekä elämänlaatuun.

Yksi helpoimmista tavoista opetella jotakin on lukea ulkoa paljoa ymmärtämättä. Jos samaistuu nuorempiin yhtä lailla vaikeita tekstejä tms lukeneisiin, niin isompi osa heistä on ulkoa lukeneita. Sen sijaan pitäisi etsiä hyvän ymmärryksen omaavia samaistumiskohteita ja nuoremmilta ehkä nopeita välähdyksiä aihepiirin suuntaan, näkermyksellisesti, eikä isompaa aiheiden hallintaa.
Nuorten ymmärrys kehittyy heidän oman elämänkoekmuksensa pohjala eikä termoniologista ulkolukua pitkin.

"193. Yli yksilön koordinaatiokyvyn menevä tehtävä käy näköaistivoittoisesti eikä yksilö saa tilaa elämälleen kummemmin kuin koulutehtäviä tai pakollista työtä tehdessä. Sen sijaan koordinaatiokyvyltä sopivan tasoisessa tehtävässä yksilö tuntee saavansa käyttää sosiaalista silmäänsä ja tilaa itselleen yksilönä, omalle persoonallisuudelleen, tunteilleen ja näkemykselleen, omille tekemisentavoilleen ja toiveilleen, tervehenkiselle elämälle. Koordinaatiokyvyltä liian kömpelö tehtävä puolestaan vaikuttaa liian palikkamalliselta ja turhan kaavamaiselta, vähän kuin vankila.
Samoin koulutehtäviä tms työmäisiä tehtäviä tehdessä käy liikaa tsemppaavan omalle elämälle kituliaasti, sopivantasoisessa tehtävässä olijalle hyvin ja liian alhaisen tason tehtävässä kuin oksat katkottaisiin pensaalta."
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

"197. Yleensä, kun on jossakin taidossa tai jonkun tyypin taidoissa harjoittelun myötä kasvanut oikein tatavaksi, paljon taitavammaksi kuin useimmat niissä, niin noiden asioiden harrastaminen lätistää elämää, kun muut ovat niissä ulkoa lukeneita ja ylipäätään meiningin taso jää liian alas ollakseen kiinnostava ja elintilaa tuova. Silloin ei kannata harrastaa niitä paljoa eikä tiiviisti tyhdessä muiden kanssa vaan elämänlaatunsa parantamiseksi ja lähestymistapansa tervehenkistämiseksi harrastaa paljon jotakin itseä kiehtovaa, missä viihtyy kovin hyvin muttei ole niin taitava vaan saa yrittää tosissaan, tehdä omalla tavallaan ja kommunikoida ihan tavallisesti muiden kanssa ja se on kiehtovaa ja antoisaa niin. Silloin omat taidot ovat ikään kuin persoonallisuutta, kipinää, näkemyksellisyyttä, lahjakkuuttakin (asioiss ylipäätään) eivätkä jokin suoritus."
  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

"125. Esikuvista ja taidoista mallia ottaessa, ollessa sosiaalinen ja keskustellessa toinen mainitsee yleensä vain yksittäisiä asioita ja asioiden puolia muodollisemmalla etäisyyttä olettavalla tyylillä. Ei ole hyvä ottaa noita asioita liian lähelle, vaikka olisi kovin motivoitunut oppimaan niistä tai ymmärtämään täydesti, sillä ne eivät ole lähietäisyydelle tarkoitettuja vaan etäämmäs tarkoitettuja. Lisäksi ne eivät ole koko asia, eivät koko viesti, vaan sinun oletetaan elävän elämääsi tervehenkisesti ja mitä siinä koet ja havaitset, on osa sitä maisemakuvaa, johon he viittaavat. Esim. tunteikas kappale ei ole vain yhtä tunnetta kuvaava vaan joidenkin aikojen elämänmeininkiä, usein sen yleiskuvaa, isointa virtaa pääpiirteissään, eli olettaa sinun elämänkokemuksesi osaksi laulumielikuvaasi ja sitä, miten tuollaisten tunteiden kanssa elät, esim. 1/5 laulua ja 4/5 arkea kokemuksellisessa rikkaudessaan. Vastaavasti taidot yleensä vaativat oman arkijärkesi ja tervehenkisen elämäntapasi perusvirran tuekseen."
   http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

maanantai 15. helmikuuta 2016

Kommunikaatiosta nuorempien kanssa

Jos nuorempien ymmärrys on liian heikko, helppo arkijärkisen objektiivisen ajattelun kurssini pyrkii tarjoamaan paremman ymmärryksen ja kommunikaatioyhteyden eri elämänalueiden ihmisten välille: http://pikakoulu.blogspot.fi ajattelukurssi blogin alussa ja älykkyydestä laajemmin.

Jos kommunikaatiokuilu katkoi yhteyden jo ajat sitten, niin voisiko ajassa taaksepäin muistelemalla löytää vanhan perustan, sen taitotason, siitä seuraavat ylemmät taitotasot ja mitkä tahot niitä tavallisesti noille vähän huonompitasoisille edustavat, jne taitotaso taitotasolta nykyisiin ympyröihin asti? http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/02/kaavamaisuuksien-valttamisesta-tyossa.html

Tai sitten jos on paljon opetettavaa ennen kuin kommunikaatio sujuu, niin miettiä, mitkä ovat avaintekijät, jotaka aukaisevat laajan määrän uutta ymmärrystä, ja millä esimerkeillä, jujuilla, ajattelutyypeillä, elämänalueilla tms nuo pienellä vaivalla nuoremmille aukeaisivat. Ja kirjoittaa sitten tuo ohje paperille ja kenties nettiin useampienkin luettavaksi ja opiskeltavaksi.

* * *

Pe 16.9.2016
Jos nuoremmat vaikuttavat epärakentavilta, niin voisiko tämä auttaa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervon_kirous#/media/File:Gallen_Kallela_Kullervos_Curse.jpg
"Hei
Mä kirjotan tähän oman tulkintani tuosta Gallen-Kallelan taulusta
Kullervon kirous:
Kun elämässä kohtaa jotakin potuttavaa, josta haluaisi eroon, sysiä
sen kauemmaksi, niin ikään kuin kiroaa. Jos tuo kauemmaksi hankalien
asioiden töniminen onnistuu hyvin, tuntuu kuin pilvien välistä
pilkottaisi valoa, johon näkökulmaan satsaamalla saa tilaa elämälle,
tilanne aukeaa positiiviseksi. Tuo valo ovat paremmat ratkaisut, jotka
yleensä toimivat hyvin. Siksi ne ovat sivistykseen satsaamisen
suunnalla. Jos sen sijaan on lyhytnäköinen, eksyy synkkään murhia
sisältävään sokkeloon kuin rakennettuun olisi liiaksi kiintynyt tai
pieällä lyhdyn valossa kulkisi.
Nuori, joka on koulutuksen yms kirjasivistyksen mukaisten
perspektiivien lähes tulkoon litistäm, saa usein tilaa onnistuneiden
seksuaalistens uhteiden myötä: löytyi toiset ympyrät, tilaa itselle.
Taulu kai etsii tuoda tämä tilaa jo taiteen keinoin, jo ihmisen
itsensä omin voimin eikä vasta onnistuneiden suhteiden myötä. Ideana
näyttäisi olevan saada tilaa omille aidoille tunteilleen sivistyneen
perspektiivin avulla ne ilmaisemalla ja kenties kirjoittamalla tms
millä saa samalla tilaa muillekin ympäristössään vastaavissa
tuntemuksissa, tervehenkisiä elämäntaitoja heillekin lisää. Tässä kai
olis huomattava, että sivistys ei luo tilaa ihan kaikella arjessa
päähän pälkähtävälle vaan joillekin tietyille ja tietyntyyppisille
asioille tuo tilaa ja toisille ei ollenkaan. Yleensä on löydettävä
tunteenomaiselle impulssille oikea asiayhteys, oikea luokitus, joka
usein on oman elintilan saaminen mutta ilman että vie toisilta
elintilaa pois, etenkään näille tärkeissä suhteissa.
Viisautta ja tervehenkisyyttä lisää mallin ottaminen luonnon
viisaudesta, mikä luontosuhde näkyy Kullervon hartioiden tienoilla ja
käsien tarraavassa tyylissä sekä taustalla näkyvässä metsämaisemassa
ja Kullervon jalkojen suhteessa metsäelämään.
Jos taulua katsoo ylempää, helposti hukkaa näkemyksen siitä, miten
itseä tyhmemmät ja koulumaisemmat voisivat käyttäytyä moraalisesti.
Yleensä itseä paljon tyhmempiä on katseltava näiden omalta ymmärryksen
tasolta lähtien: mitä käytännössä puuhaa nyt, miten se hahmottaa, mm
miten fiksusti, aistit auki, mihin elämänalueisiin liittyen mitenkin
yms, sekä lisäksi, mitkä asiat kuuluvat sivistykseen ja mikä henkilön
asenne sivistykseen on: ovatko etäisiä juttuja, ulkoa luettuja,
viisauksia vai mitä, ja lisäksi, että millä elämänalueilla ei ole
järkevästi käyttäytyvä, eli onko esim. yhtään tavanomaista
erikoisemmat sosiaaliset tilanteet karsittava kokonaan pois ja oltava
tekemisissä vain sivistyneen keskustelun tasolla, taitotasoerot
opetuksellisesti huomioiden. Eli taulua ei pitäisi katsoa niin
ylhäältä, että näkökulma perustason mielekkyyksiin Kullervon jalkojen
korkeudella tms katoaa."

Kuvia kotoani, kun satuon ostamaan tuon taulujulisteen Ateneumin verkkokaupasta (8e + posti8e) http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/09/kuvia-kotoani.html
(Olen siis 45-vuotias nainen, alunperin Helsingistä nyt Savonlinnassa, ja kirjoittelen, kun olen paljon ohjeita kirjoitellut taitojen oppimisesta ja taitotasoeroista, etenkin älykkyyseroista sekä tunteiden rationaalisuudesta ja pehmeästä taktiikasta kovalta kannalta katsottuna.)