keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Vanhusten vaivat ja viisastuneisuus

Tässä näitä linkkejä parantamisaiheiseen blogiini:
 http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/09/vanhuuttaan-hauraat-luut-ja.html
http://parantamisesta2.blogspot.fi/2016/08/altzheimerin-tauti-ja-syvallisyyden.html
 http://parantamisesta2.blogspot.fi/2016/01/parkinssonin-tauti-ja-monialaisuus.html
 http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/03/ikanako-ja-rukoileminen-seka-luonnon.html
http://parantamisesta2.blogspot.fi/2016/02/sydanvaivat-rintakipu-ja-viisaiden.html
http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/11/hammasrivin-suoruus-ja.html

* * *

25.3.2017   Tein nettihaun löytääkseni vanhusten kirjoituksia, kaikenlaista viisasta, mutta löysin lähinnä vain kirjoituksia vanhusten hoidosta. Se on jotenkin ihan pielessä. Ei ole luononlaki,e ttä vanhetessaan raihnaistuisi, sairastuisi ja kuolisi pois, vaan moiset johtuvat huonoista elämäntavoista. Tavallinen lääketiede korjaa kai osin sillä, että ihminen on terve ja reipas, kun taas vanhuksella on loma-aikaa paljon, millä nousisi toisella tavalla vaivojen ylitse, kaipaisi kai eri parannusmenetelmiä, enemmän näkemystä vaativia. Ei kai ole mikään luonnonlaki sekään, että ilman työtä raihnaistuisi, vaan viiteryhmä menee jotenkin liian laajaksi,kun siihen tulee ihan erityyppisestä toiminnasta pitäviä vanhuksia, laiskoja, niitä, joilla on jokin sairaus, joka uuvuttaa ja estää tekemästä, eri määrin viisaita tai urautuneita, sekä kai olennaisimpana tropiikista tms lämpimästä muuttaneita, jotaka haluavat vaikuttaa samalta kuin tavalliset suomalaiset vanhukset saadakseen rahallista tukea tekemättä työtä. Luulisi, että noiden ulkomaalaisten laiskan elämänrytmin, huonon liikkumisen ja huonon näkökyvyn vuoksi jotkut tai monikin haluaa suomalaisten ym tämän ilmaston vanhusten sairastuvan noihin vikoihin.

* * *

23.10.2017   Tuossa parantamisaiheisessa blogissani on nyt reilut 500 kohtaa, siis vaikutelmiani siitä, miten tauteja ja vaivoja voisi ehkä parantaa. Pyrkivät olemaan vaarattomia, mm lääkkeettömiä ja hoidottomia, terveyteen vertaamalla syntyneitä, pyrin vain opettamaan nuo täydestä terveydestä puuttuvat asiat tai taidot. Muttei niillä ole kokemusperustaa, eikä minulla lääketieteen koulutusta. Tervola-nimen vain sanotaan opettavan taitavaksi parantajaksi ja siksi olen näitä ylös varmuuden vuoksi kirjannut, jottei näkemys olisi liian laaja aloittaessani muistiinpanot.
Blogin osoite on http://parantamisesta.blogspot.fi . Ekalla sivulla on hakemisto, josta löytää vaivansa karkeasti luokiteltuna, ja sitten vain lukee sitä vastaavan tekstin viereisistä sadan kohdan kokoelmista., ja toivon mukaan paranee suurin piirtein sillä. Parantamisnäkemykseni ihmeparannusohjeyritelmissäni.
Tervola-nimiset kuulemma tapasivat päästä lääkäreiksi tais airaanhoitajiksi ilman koulutusta, pelkän parantamistaitonsa perusteella. Tämän tällä hetkellä kolmiosaisen parantamisaiheisen blogin tarkoituksena on tehdä tuo osaaminen ja kenties sen myötä kenties lääkärin tai sairaanhoitajan ammatti mahdolliseksi muillekin, mutta lähinnä kunkin oman arjen ja omien parantsmisnäkemysten avuklsi. Mutta Tervoloilla oli kullakin oma parantamisnäkemyksensä, ei suvussa kulkenut.

3.3.2018   Parantamisaiheisessa blogissani on nyt blogikohtia noin 570 ja Tervola-nimen myötä tullut parantamisohjeyritelmä suurin piirtein kaikkiin nimeltä tuntemiini sairauksiin ja vaivoihin. http://parantamisesta.blogspot.fi hakemisto Elvytys-kohdan alla.

16.3.2018   Tuo nyt ei ole muuta kuin aihio, alku, mutta hampaiden parantuvuudestakin olen kirjoittanut jotakin tuohon parantamisaiheiseen blogiini: http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/04/hampaiden-parantuvuudesta.html

Hakemisto siis kohdan Elvytys alla (blogin lopussa), siis sivulla http://parantamisesta.blogspot.fi/ . Eli etsi vaiva karkeasti luokiteltuna hakemistosta ja sitten numeron perusteella selaten viereisistä sadan kohdan kokoelmista. Eli ei näy, mitä vaivaa etsi tai luki.

  20.3.2018   "Noia parannusohjeyritelmiä blogissani
http://parantamisesta.blogspot.fi on jo suurin piirtein kaikki taudit
ja vaivat, joista olen joskus kuullut. Ihan erikoisimpia uusia
kirjainyhdistelmiä tms en ole ottanut mukaan, koska ajattelen niiden
jollakin tavallisella yleisemmällä niikkeellä jo löytyvän eikä
tarkoitukseni ole olla tautyikeskeinen, sillä nämä ovat terveisiin
elämäntapoihin päin pyrkimisen tuottamia eikä niitä synny itse
sairastaessa tms, vaan esim. ihan tavallisimmat eli ne, joihin itse
tuppaan sairastumaan, ainakin osin puuttuvat, kuten esim. nuha, mutta
onhan niistäkin jotakin, ei vain niin tyypillistä näille yritelmille.
Eli riittää etsiä vaiva karkeasti luokiteltuna (esim. näkö tai kipu)
hakemistosta, joka on järjestetty tummennettujen sanojen mukaan
aakkosiin. Hakemisto on kohdan Elvytys alla tuolla sivulla, jolle yo
linkki. Ja sitten lukea tuo yksi tai muutama kohtaa viereisistä sadan
kohdan kokoelmista.
On myös noin 50 ihmeparannusohjeyritelmää, joissa mm puuttuvan raajan
kasvattamisesta uudelleen yritelmä. Tavallisista ohjeista löytyy
verenpysäyttäminen ja yritelmä kuolleista herättämisestä."

Tässä noita linkkien tekstejä:

"

115. Vanhuuttaan hauraat luut ja tsemppaaminen

Nouren ihmisen iso tsemppi vastata elämän haasteisiin, nuoren tarve kasvaa haasteiden mittaiseksi, olla koko elämäntavallaan käytännön, fyysisen, tunteiden, ymmärryksen kaukaistenkin äärilaitojen sekä täyden ymmärryksen, käytännön konkreettisten mielekkyyksien elämän vaistotasolla tasolla elämän haasteisiin täydellä kapasiteetilla vastaava tekee luistakin sitkaat ja joustavat. Sen sijaan yli nelikymppisen tai vanhuksen helppous päästä elämän haasteiden ylitse ja elämäntavan liikkumattomuus eivät tuo tällaisia haasteita, tällaista sitkaisemmaksi kasvamista luille, mihin kai liikuntaharrastukset nuoremmilla ja tanssi (humppa tms) vanhuksilla auttaisi jotakin. Olennaista kumminkin tsempata: vaikkapa mökkeillä, retkeillä luonnossa, olla käytännön elämässä mukana fyysisellä tasolla ja tunteiden yms käytännön elämän virran tasolla.
Vaikutelmani on, että ainakin nuoremmalla juusto haurastuttaa luita mutta vihannekset ja maito voisi olla ihan hyväksikin. Mutten noita ruokajuttuja niin ymmärrä.

Luunmurtumat katso 134.
Elävöittävyys, tsempaaminen että luu kasvaisi kiinni, elämässä kiinni, elämän haasteisin vastaten kuin auton renkaat pureutuvat asfalttiin kaarteessa kaasuttaessa.

28.6.2016 Vaikutelmani on, että ruisleipä voisi olla luustolle hyväksi, muttei vaalea leipä niin eikä pöperömäinen muu tumma leipä. Terveellinen ruokavalio ylipäätään myös olisi luille hyväksi."


"

A359. Alzheimerin tauti ja syvällisyyden tason nosto taiteellis-hengelliseksi

Terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00699 netissä kirjoittaa:
"
Alzheimerin taudin ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat, sairastuneen on vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita tai oppia esimerkiksi uuden kodinkoneen käyttöä. Vanhat taidot säilyvät selvästi pitempään. Sairauden edetessä heikentyvät myös kielelliset toiminnat (ilmaantuu sanojen hakemista ja puheen ymmärtämisen vaikeutta) sekä näönvarainen hahmottaminen (ihmisten tai esineiden tunnistaminen tai ympäristössä liikkuminen vaikeutuvat). Oirekuvaan kuuluu myös toiminnan ohjauksen heikentyminen, mikä ilmenee organisointikyvyn heikentymisenä sekä toiminnan suunnittelun, aloittamisen ja toteuttamisen vaikeutena.
Ensimmäiset oireet ovat lieviä ja muistuttavat normaalia hajamielisyyttä. Sairauden edetessä tulee vaikeuksia monimutkaisissa toiminnoissa, kuten matkustamisessa vieraalle paikkakunnalle tai monimutkaisten raha-asioiden järjestelemisessä. Myöhemmin heikentyvät monet käytännölliset toimet, kuten ostosten teko, ruoanlaitto ja päivittäisten raha-asioiden hoito. Lopulta heikentyvät myös päivittäiset perustoiminnat, kuten pukeminen, peseytyminen ja tarpeilla käyminen, ja aivan loppuvaiheessa myös kävely- ja puhekyky. Sairauden kesto ensimmäisistä oireista kuolemaan kestää yleensä yli 10 vuotta.
Suurimmalla osalla sairastuneista on jossain sairauden vaiheessa myös psyykkisiä oireita ja käytösoireita. Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä, mutta toisinaan esiintyy myös vaikeaa levottomuutta ja harhaluuloisuuttakin. Vainoharhaisuus (paranoia) saattaa olla jopa taudin ensimmäisiä oireita."

Vanhetessa ihminen yleensä oppii uusia taitoja. Vanhalta työn vaatimusten taitotasolta kehitytään taiteelliseksi ja hengelliseksi, mikä tarkoittaa paljon suurempaa syvällisyyden, monimutkaisuuden ja sosiaalisen havaintokyvyn määrää. Sen sijaan vanhaan työperspektiiviin ja vastaaviin muiden taitotasoihin on jo ehtinyt kyllästyä ja nyt viimeistään kasvaa niiden ohitse eikä jaksaisi enää puurtaa niissä vaan on niiden osalta burnoutmainen, jaksamaton, hajamielinen, lyhytmuisti heikko, muille poluille eksyvä, isommista kokonaisuuksista kiinnostuyvaja etenkin muista paljon sisällyksekkäämmistä aiheista kiinnostuvainen. Silloin heikkenee myös kyky seurata kovin simppeleitä tylsiä pitkästyttäviä näkemystä vailla olevia ohjeita kuten esim. sääntöjen kirjaimen noudattamista eikä hengen, liian alhaisen tason keskusteluja, keskusteluja ilman näkemystä, arkipäivän pikkujuttuja, jota yleensä vaatisivat muistilapun, muiden liian alhaisen vaativuustason tekemisiä, liian ateistisia mielipiteitä, ihmisiin liittyviä tilanteita, joissa muut eivät omaa taiteiden parantamaa ihmissilmää, yms.
Jos uudet perspektiivit eivät kiehdo vaan ovat liian alkeellisia, niiden muistaminen, niiden keskellä eläminen heikentyy, kun ne eivbät ole oma maailmansa vaan lähes tyhjiä sanoja. Taitavampi taitotaso tuo opettajan roolin, mikä jonkin tottumuksen määrän jälkeen muutaa puhetapaa jutunkerrontaan päin: puhutaan ytyjä juttuja vähän kuin ei mitään kummempia olisikaan. Tajutaan myös tasoeroja ja ihmistyyppieroja ja kierretään sosiaalisia karikoita, halutaan rakentaa viisaampaa elämää.
Jos palikkatason juttuja joutuu tekemään yhdessä toisen kanssa, ei jaksaisi keskittyä joka yksityiskohtaan kunnolla kun itse osaa hetkessä keksiä monta hyvää tapaa tehdöä moiset asiat. Ja niinpä unohtuvat sellaiset asiat kuin mihin tavaran laittoi tms, ja mielessä pyörivät muut asiat tai hyvinvointi, jota liikunnan vähentäminen on karsinut niin, että sitä tarvitsee muulla tavoin vaalia.
Jos näistä haukutaan ja laitetaan lääkitykselle tai muuten rajoitetaan elämää nyt tai tulevaisuudessa, aiheutaa se pahaa mieltä, surua, masennusta, epätoivoa, vieraantumista, riitaisia välejä, kommunikaatiokatkoja, tylyyttä, turtumusta ja niin heikentyvät käytännön taidot. Jos paha mieli menee niin suureksi, että mykistää, miten voivat toiset tehdä tuollaista noin pahaa vanhukselle, niin se voi heikentää jopa kävely- ja puhekykyä.
Koska vanhus ei tee paljoakaan ihan vain perusjuttuja perustasolla, ei hän ole niin selvästi tunnistettu, että mitä puuhaa, ja niin muut eivät käännä häneen päin saman tekemisen puolta itsestään, ja niin jotkin aiemmin hänen silminsä selvään havaittavat asiat ihmisistä voivat jäädä pois näkyvistä, mikä vaikeuttaa kanssakäymistä etenkin selvästi nuorempien ikäluokkien kanssa."


"

A270. Parkinssonin tauti & jumiutuminen ja monialaisuus & useat lähestymistavat

Törmäsin uutisia lukiessani mainintaan Parkinssonin taudista, jonka oireet toivat mieleen vanhan miehen, joka turvaa ylen määrin koulutukseensa, työhönsä, ammattialaansa ja sen nuorempiin mieskollegoihin tms yhtä lailla kaavamaiseen väkeen. Iän myötä ihminen yleensä oppii työtään ja tavallaan kasvaa siitä ulos. Jos on kumminkin pitänyt työtään arvossa, niin ehkä haluaa jatkossa satsata siihen, mutta se ei kanna yhtä hyvin kuin vanhusten tavallinen taitotaso vaan työ on yleiseltä taitotasoltaan heikompaa, mikä aiheuttaa epävarmuutta (käsien vapina), kun siihen satsaa, ja kapeuttaa näkökulmaa sekä urauttaa osaamista simppelimmäksi kuin mitä se muuten olisi, mikä näkyy muun tekemisen hidastumisena ja liikkeiden kömpelyytenä. Tarvittaisiin siis useampaa eri elämänalaa eikä vain vanhaa työtä ja avarakatseisempaa useaan eri aiheeseen ja niiden tekemisentapoihin ja näkövinkkeleihin mukaan lähtemistä eikä työhön (tai työn muistelemiseen tai seuran pitämiseen mielessää nuoremmille kolleegoille ym jatkajille) jumiutumista ja arkijärkisyyttä ja koko elämänkoekmuksesta viisastumista eikä nuorempien egon paisuttelua tms: vuosien kuluessa oppii kaikenlaista ja hyvä niin.

Laatimani ajattelukurssi sopisi ehkä tähänkin tuomaan helppoutta muihin tekemisiin, jumiutumattomamman järjen: Helppo ja tehokas objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html , on arkijärkinen ja kokonaiskuvallinen ja sopii monenlaiseen tekemiseen

Katso ehkä myös A256. Käsien tärinä ja omaa ikäluokkaa olevat hoitajat yms   20.1.2016

Jos jumiutumisen syynä on se, ettei ole rahaa mutta työ toi rahaa, niin olennaista on elää varojensa mukaan, esim. ettei asunnossa ole huoneita enempää kuin asukkaita ja ettei lahjoita työssäkäyville rahaa kun itsellä on vähänlaisesti, http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/06/rahavarojen-riittavyys.html
"


"

14. Ikänäkö ja rukoileminen sekä luonnon ihaileminen

Vanhemmalla iällä on jo toimiva elämänstrategia löytynyt, se toimii tilanteessa kuin tilanteessa eikä elämä enää ole nuorempien alinomaista vuoristorataa, että mikäköhän elämänstrategia nyt kävisi, vaan sama strategia sopii koko ajan. Mutta katseleminen vaatii mukautumista, lähelle katsotaan eri tyylillä ja eri asenteella kuin kauaksi, ja myös pikkujutut täytyy ottaa huomioon, vaikka elämässä olisi jo tähän mennessä oppinut, mikä on pikku ja mikä iso juttu.
Yleensä, kun ihminen rukoilee jotakin, hän toivoo ja on mukautuvainen herkkiin tyylilajin ja tekemisen muutoksiin, kokeilee erilaista hienoviritteisempää tyyliä kuin tavallisesti. Ja juuri sellaisen luulisi auttavan ikäihmisen näköön.
Luonto on kaune3udessaan aisteille hyväksi, opettaa aistimisen viisautta ja hyvää tapaa aistia.

Olen tässä harrastanut maalaamista ja sitä kai vanhatkin usein,
mutta maalaus ei ole hyvä näölle, vaan nkö tarvitsee kiinnostunmista
asioista ja niiden merkityksestäelämässä tai maailmassa tai
juoksupyrähdystä niin kuin bussiin kiirehtiessä kun tienvarren heinät
vilistävät silmissä. Vanhalla myös elämänstrategia on hyväksi
havaittu, ei vaadi niin jatkuvaa säätöä niin kuin näkö taas vaatii ja
nuoren eläminen, siksi kai rukoileminen auttaa lähinäköönkin.
Jos kuulo taas on heikko, niin niskajännitykset haittaavat kuuloa ja
eläväinen rentous etenkin niskan ja hartioiden seudulla parantaa
havaintokykyä, samoin hetkessä eläminen.

24.12.2017   Minulla oli tässä heräillessäni unisen sumuisa olo ja söin appelsiinin, mistä tirskui hiukan mehua toiseen silmääni ja se heti heräsi, ja niin hiukan appeksiinisella kädellä hieroin toistakin silmäluontani ja sekin silmä heräsi tarkkaan näköön.

23.1.2018   Luonto ja liikunta parantavat näköä, lukemisorientoituneisuus heikentää näköä."


"

A292. Sydänvaivat & rintakipu ja viisaiden etsiminen & elinvoimaisesti eläminen

Sydänvaivoja on ihmisillä yleensä vanhalla iällä, kun itse on jo ehtinyt oppia taitavammaksi kuin työikäiset ja niin ei voi nojata kaikkiin, esim. nuorempiin sukulaisiinsa yms, vaan jos yrittää nojata, muttei siinä ole taitoja heillä, millä kantaa, niin alkaa kolottaa, on kuin tyhjään nojaisi, mikä voi tuntua rintakipuna, mihin auttaisi viisaiden etsiminen ja juuri viisaisiin nojaaminen.
Vastaavasti oma nuoremoien vuosien taitotaso ei kanna niin hyvin kuin mitä vanhemmiten olettaa omien taitojensa kantavan, ja niin tarttisi satsata suurempaan viisauteen, elää viisaammin aikilla elämän saroilla, elinvoimaisemmin, tervehenkisemmin, vanhvemmin, virikkeiden mukaan lähtien eikä lösien kuin juuri töistä tullut nuorempi polvi, jolla ei ole vapaa-aikaa niin paljon tukenaan."




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti