perjantai 13. maaliskuuta 2020

Parantamisaiheisen blogini hakemisto

Parantamisaiheinen blogi http://parantamisesta.blogspot.com
Selaa sivua alaspäin, niin löydät hakemiston, tummennettujen hakusanojen mukaan aakkosissa, parannusohjeyritelmä pääpiirteissään kussakib otsikossa "ja"-sanan jälkeen, ja itse tekstit viereisissä sadan kohdan kokoelmissa

In English   https://curingguesses.blogspot.com/2018/12/index-with-cure-suggestions-after-word.html

* * *

2. huhtikuuta 2020   Tässä lainauksia blogista:

"
D817. Vieraantuneisuus katselemisesta ja vaikeaselkoisen sijasta helppoon keskittyminen
Iän tai taiteiden harrastamisen myötä moni yrittää selvittää myös vaikeaselkoiset ja komplisoidut asiat ja usein se menee hitaasti tai jää raksuttamaan taustalle ja vaatii miettimistä sen sijaan, että heti huomaisi. Siksi katseleminen sattaa silloin jäädä vähäisemmäksi, ikään kuin sivuasemaan, mikä haittaa elämänlaatua ja pidemmän päälle myös tuo tekemisten laatuun puutteita, kun ei tee kyllin tarkasti ja peruslaatu kunnollista. Jos siis jättäisi vaikeaselkoiset pois, ei niitä nyt yrittäisi vaan ihan vain helppoa, niin katse kai aukeaisi sisällyksekkääseen hyvään havaitsemiseen, elämä parempaan elämään. Samoin kai käy, jos jättää liian komplisoidut asiat pois ja keskittyy ihan vain käytännön elämiseen.

"
 "
D830. Heikosti lyövä sydän ja elävöittävyys kuin puiden kauneutta katsellessa
Jos sydän lyö heikosti tai vaimeasti ja vähän kuin lähiaikoina voisi olla sydänkahtauksen vaara, niin elävöittävyys rinnassa sydämen seudulla kuin silloin kun ulkona edes hetkisen katselee puiden oksien kauneutta ja kai itse liikkuu, vaikkapa kävelee silloin.
kapa kävelee silloin.

30.1.2020  Mieti, millaisia ovat terveet ikiaikaiset elämäntavat, elämän mieölekkyydet siltä kannalta katsoessa, niin sydän kai lyö varmemmin.

Mieti puiden tervehenkistä kauneutta ajateltuasdi, millainen on terve elämän virta, jossa sydän lyö hyvin ja elä sen viritteisesti, esim. että liikkeellä, edes 2cm, on eri juttu kuin vain paikoillaan, ja millaista on terve tuntevuus, yms.

Ei kannata samaistua sydänvaivaisiin tai nojata heihin tukea saadakseen, ehkei heitä hoitaviinkaan, sillä ainakin joiltakin saattaa vaikutteena tulla huonoa tapaa pitää rinann seutua, huonon henkistä yrittämistä, kauhua ja ongelmallisia elämäntilanteita. Parempi elää itsenäisesti ja saada sydämensä toiminnalle tukea tavallisesta arjesta, myös nuorten arjesta ilman,että tarttisi nojata.
Jos sydänvaiva johtuu säikyttelystä, voiko olla että jotkut ovat elämänviisaampia ja niin hyväntuulisempia ja siksi auttavaisempia ja niin heidän seurassaan on mukavampaa, helpompi olla, ja niin jotkut luulevat heitä ihan liian laiskotteleviksi ja siksi yrittävät uhkailemalla saada heidät ryhdistäytymään, ymmärtämättä miksei heitä saisi häiritä.

17.2.2020   Jos samaistumisryhmään kuuluu niitä, jotka haluavat elää hissukseen, niin heillä kai sydänkin lyö hissukseen, heikosti, ja sitä tulee samaistumisen myötä vaikutteena. Sen sijaan, jos haluaa olla toimelias ja sydämen lyövän vahvasti, tarttis samaistua niihin, jotka ovat tervehenkisen toimeliaita ja haluavat juuri ryhtyä johonkin tervehenkiseen toimeliaaseen tekemiseen.
"
"

D832. Sydänvaivaisella nestettä sydämen luona ja kkrraahh-mallisuuden lievennys muilla keinoin
Jonkun tiedon mukaan jotkin sydänvaivat tai jotkin sydänlääkkeet tuovat nestettä sydämen tienoille, mikä sitten puolestaan haittaa sydämentoimintaa. Voisikohan silloin olla, että keho on jostakin kkrraahh-mallinen, epäenerginen, ei-niin-viisaasti toimiva, ikään kuin harmahtava tunnelmaltaan, ja sinne esim. raajoíhin neste auttaa, mitä sitten kokeilee sydä,menkin tueksi. Eli jottei niin kä'visi, niin tarttis vähentää tuota kkrraahh-mallisuutta muilla keinoin, siis lisätä kehon ja mielen hyväenergiaisuutta, esim. luonto, liikunta, musiikki, eläivöittävät asiat ja kehon nestetasapaino kuntoon.



D833. Sydänvaivaisen vähennetty liikunta ja sydän joka lyö hyvin
Sydänvaivaisia kehotetaan kai usein välttämäämn rasittavaa liikuntaa, mutta ihan liikunnatta eläminen taas on epäterveellistä. Ideana kai olisi välttää rasittavaa liikuntaa silloin, kunon sydän vaivoja, ja saisi liikkua vapaasti silloin, kun sydän lyö hyvin, mutta olisi pystyttävä ennakoimaan sydämen kuntoa jonkin verran, jotta ehtii hellittää urheilun ennen kuin sydämessä taas olisi oneglmaa, esim. siksi, että joku säikyttelee tai uhkailee.

Jos sydäntä varoo liikaa niin, että sydämen seutuy on ihan lötkö, ei se ole tervein vaihtoehto, vaan sitten jos vähääkään liikkuu, niin muualla lihakset toimivat mutta sydämen seutu on kuin tyhjä pussi tms lötkö, vaikka ideana oli vaibn varoa liikarasitusta ja sydämen hyvä terve toiminta oli toivottavaa, mikä tarkoittaa luonnollista lihasjännitystä rintakehöässä ym sydämen seuduilla, luonnollisen suuruista myöls muun kehon lihasjännityksiin n'hden, jotta keho on tasapainossa liikunnan osalta.



D834. Sydänlihaksen tulehdus ja vältä mäntämäisiä lihasjännityksiä yms
Sydänlihaksen tai rinnan sydämen seudun tulehdus kai tuntuu lämmön tunteena tms sydämen tienoilla keohossa. Jos henkilöllä on jäykkä niska, hartiat ja/tai olkavarret, niin niiden lämpötila voi olla kuumempi ja jos niitä liikuttaa aika jäykästi tai mäntämäisesti, niin tuo liike voi puskea kuumuuden rintakehään sydämen seudulle, etenkin jos sydämen seutua pitää lötköstö eikä luonnollisesti liikuntaan sopien. Samoin jos on isoja jännityksiä muualla kehossa, etenkään jos liikuttaa niitä seutuja mäntämäisesti. Ja tämä voi haitata sydämen toimintaa, olla epätasapaino kehossa. Eli tarttis hakea luonnollisen rentoa liikkumiseen sopivalla tavalla lihasjännitykset omaavaa kehoa.



D835. Sydämen läppävika ja sydän lyö elämän tervehenkisen perusvirran myötä
Onkohan läppävika sellainen, kunjollakulla, esim. nuorella miehellä on liian teoreettinen ja ulkoa luettu ajattelu ainakin osin, niin silläon käytännön asioiden tai joidenkin käytännön asioiden ajattele epävarmaa, kantamatonta, ja niin tekee aieliikkeitä nopeaan tahtiin kuin epävarmat ja vaihtelevan varmuiset sydämenlyönnit, että tekisinköhän tässä noin, vai?, onko tuo nyt sopiva, vai olisiko sittenkin? Tai sitten jollekulle on tuollainen teoreettinen ajattelu huono valinta, niin kuin useimmille on, ja valitsee leppoisan sosiaalisuuden sen sijaan, mutta sosiaaliset suhteet pakottaisiavt teoreettisuuteen, joka on epävarman tyyppistä, käytäntöä ymmärtämätöntä, ja niin noiden kahden vaihtoehdon välille syntyy sosiaalinen ambivalenssi, joka näkyy erivahvuisina sydämenlyönteinä peräperää. Niin kummassakin elämän tervehenkinen perusvirta aistit auki ja kouluoppi sekä arkijärkinen ymmä'rrys (katso noita asioita!) ja terveet elämäntavat olisivat sitä virtaa, jonka myötä sydän lyö hyvin, mutta liian ulkoa luetun tyyppinen teoriaperspektiivi ei. Mutta joillekin tervehenkinen elämä on ulkoa luetun kouluopin takana, ei arjen tavallinen, mutta kumminkin hyvin ymmärretyt ja muilta opitutkin arjen tervehenkiset tavat kai toisivat silloinkin hyvää tervehenkistä perusvirtaa, jota pitkin sydän lyö hyvin.

"

" 

D896. Iän myötä kadonnut lämmöntuotantokyky ja kuuntele nuorten puhuvan

 Joillekin vanhuksille kai tottumuksen ja taitojen kasvun myötä elämä menee tasaiseksi ja ennakoitavaksi, ja niin säihin säätymisen sijasta tulee helposti yksi tasainen tapa elää säät, ja eihän se säihin sovi, ei esim. talviulkoiluun, ei sen cvaatimaan lämmöntuotantoon. Mutta jos tuo on syysi lämmöntuotannon ja säiden osaamisen heikkoudelle tai puutumiselle, niin sinulla on kumminkin aiempina vuosinasi ollut nuo taidot. Silloin elit nuoremman ihmisen elämää, joka muistuu mieleen, jos kuuntelee nuoren ihmisen kertovan jostakin osaamastaan, muistuu mieleen elämän näkövinkkeli tai ainakin helpolla oppii tuon nuorempien vuosiensa taitotason mukaisen näkökulman nykymaailman elämään, ja sen asenteiden ja sen taitotason turaavuuden myötä on kai myös tsemppi säihin ja lämmöntuotantoon.

"

"

D917. Huono toimintakyky ja tarkkaa näköhahmotusta kuvasteleva keho

 Ainakin yksi mahdoliinen syy huonoon toimintakykyyn on hahmotustavan sumeus, sekä kehonhahmotuksen (esim. puuromainen/kastikemainen ruokatuntemus) että näköhahmotuksen ja ajatusten hahmottamisen summittaisuusm samoin ajanhetkien. Jos nämä saisi tarkoiksi, niin toimintaklyky ainakin usein olisi parempi. Siinä olisi olennaista,e ttä kehonhahmotus ekli tilannetaju, että elän nyt tässämaisemassa, kuvastelisi ympäristöä tarkasti ja juuri kuluvassa hetkessä niin kuin luonnollista katsellessa ja liikkuessa on, etenkin luotnoympäristössä tyyliin "ihanaa olla näin luonnonkauniilla paikalla" tai "kiva puuhailla näin vapaa-aikana pihalla".

"



Kymmenittäin ihmeparannusohjeyritelmiä http://parantamisesta.blogspot.com/2017/11/parantamisnakemykseni.html

"
11. Vaikutelmani henkiparantamisesta * Ihmeparannusohjeyritelmä I
Vaikutelmani henkiparantamisesta (ja parantamisesta uskon voimalla)
Parannettavan olisi kuviteltava seuraava eläväisesti mielessään niin, että tuon näkemyksen henki olisi mahdollisimman erinomainen: syvällinen, ikiaikainen, elävöittävä, yleismaailmallisen kaunis, elämän kaikkia puolia koskettava, juuri noiden elämän puolien sielukkaimmat muodot omaksunut, rukouksen usein tuoman herkistyneen elävöittävän seesteisen eläväisen aistirikkaan maisemahavainnon ja elämäntapaohjeen mukainen kaikilla elämän osa-alueilla ja kokonaisuutena, sen mukainen, millainen on käsityksesi sielukkuudesta ja rakkaudentäyteisestä eheästä elämästä kuin kesäpäivänä luonnon helmassa luonnontilaisella järvenrannalla tai miellyttävästi toimeliaana vaihtelevaisesti urheillessa.
On olemassa alkuperäinen oikea elämäntapa sellaisena kuin miksi Jumala on meidät luonut ja millaista elämää meidät tarkoittanut elämään. Kaikki toimiva pohjaa tuohon ikiaikaiseen viisaaseen elämäntapaan, sen osasiin, esim. järki on syvällisen elämän ja maailman ymmärtämisen rippeiden varassa. Tuota oikeaa elämäntapaa tavoitamme, kun rukoukseen vastauksena tulevan herkistyneen kokemisentavan antamaa elämänohjetta seuraamme kaikilla elämän saroilla - ei lakihenkisesti vaan sydämemme ääntä kuullen ja yleismaailmallisesti kaunista hyvää kaikelle elolliselle reilusti toivoen.
Tuon oikean elämäntavan mukaan eläessä on keho itsekorjautuva: kehon eläväinen tunnelma korjaa viereisiä kehon osasia ja tuota kohtaa itseään täydelliseen ikiaikaiseen terveyteen päin sekä parantaa koko olemustamme kohti eläväistä eheää terveyttä.
Aivan kuten selkänsä oikaisseelle tulee parempi olo, samaten tuota oikeaa elämäntapaa tavoittaen voimme korjata kehossamme sitä, mikä muuten olisi korjaamiskykymme ulottumattomissa. Esim. jos venähtäneen ranteen pitää oikeassa luonnollisessa keskiasennossaan, se paranee paremmin täysin kuntoon, milloin luonnollinen liikuttaminen sallitaan mutta keveän varovaisesti, sillä onhan ranne kipeä. Vastaavasti koko elämäntavalla oikeaan "keski-"parhaaseen elämäntapaan sitoutuen, juuri siten kuin sielun ikiaikainen ääni sanoo, voi korjata monta asiaa, jotka muuten olisivat ollett liian "rytyssä" ja mahdottomia korjata.
Sitoudu tuohon oikeaan elämäntapaan 30-40 vuotta nykyhetkestä eteenpäin, myös kuolemanjälkeisen elämösi osalta, koskaan pahoin siitä poikkeamatta! Käsityksesi tulevasta parantaa myös keventäen oloasi. Vaikutuksen pitkäaikaisuus tuo tilaa ja lisävaikutusta toipua. Kehitä ajan myötä näkemystäsi oikeasta elämäntavasta sielukkaammaksi. Rukoile siten kuin sydämessäsi tunnet oikeaksi ja puhdassydämiseksi, eikä muodollisesti niin vain kuin olet koulussa oppinut.
* * *
Vatsalihakset ovat kehon keskus, josta suuret liikkeet lähtevät ja joiden seudulla suuret tunteet suurelta osin kehossa sijaitsevat. Jollet saa henkiparannusohjetta heti toimimaan, kokeile soveltaa sitä vatsan seutuusi, kehon keskukseen. Sieltä on vaikutusaluetta helppo laajentaa koko kehoosi ja sitä ympäröivään emotionaaliseen ja sosiaaliseen tilaan.




Ihmeparannusohjeyritelmä: parantumisessa auttava perustaito   12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html

12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin
Sokeritauti näyttäisi liittyvän siihen, että ajattelee saavansa voimia vain ruuasta ja suhtautuu kuin muu olisi mälsää.
Oikeasti ihminen saa energiaa kaikenlaisesta terveeseen luonnolliseen elämäntapaan kuuluvasta. Auringonpaiste tuo energiaa, samoin kukat ja luonnon ihaileminen, eläimet, miellyttävä vaihtelevainen reipas liikunta, katseleminen, hyvällä mielellä toimeliaisuus, ystävällinen sosiaalisuus, kiehtovat tekemiset, musiikin kuunteleminen, jne. jne. Toimeliaisuuden täyttämä päivä on usein tyytyväisen elämänsisällön täyttämä päivä, ja sitä paitsi tervehenkisempi.
Positiivinen asenne virikkeisiin näyttäisi auttavan sokeritautista.

http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html

Eli luonnollisia tervehenkisiä virikkeitä tarvitaan lisää. Ne sellaisinaan tuovat voimia kuin loma, luonnossa liikkuminen, hauska tekeminen, kaverien kanssa vietty luppoaika. Esim. kaikenlaisen kauniin ja kiehtovan katselemisesta voi harrastua, nauttia sään tenhosta, liikkua edes kepeämmän askeleen sinne tänne. Näin mieluiten kovin monta kertaa päivässä, esim. 1 sekunti - muutama sekunti - muutama minuutti kerrallaan, nauttia noista tervehenkisistäv irikkeistä, niiden tuomista tuntemuksista ja käyttää niitä jälkikäteen energiavarantonaan.


 
15. Vammat parantuvat ihmeen tapaan * Ihmeparannusohjeyritelmä II  5.5.2013


15. Vammat parantuvat ihmeen tapaan * Ihmeparannusohjeyritelmä II
Tuollainen tuli eilen mieleeni. Johtuneekohan siitä, että parina viime vuonna olen oppinut juttelemaan lintujen kanssa samaan tapaan kuin ystävänsä kanssa sosiaalisena näkee hänen tekemisentapansa, ja vähitellen samaan tapaan myös hyönteisten kanssa - fiksuja ovat kuin mitkä! Hyönteiset ovat juuri isoimmat heränneet ja lähteneet liikkeelle, ensimmäiset kukat tulleet. Hyönteisillä on viisautta muodonmuutoksesta ja talveksi ne vaipuvat syvään horrokseen, josta keväällä heräävät henkiin ja parantavat talven aikana tulleet pakkasvauriot. Minusta vaikuttaa kuin se olisi tietoinen prosessi niillä eikä horteessa tiedostamatta tapahtuvaa. Niiltä voi siis oppia paljon parantumisesta ja jopa kuolleista heräämisestä, ks. http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi . Hyönteisten älystä http://ampiaiset.blogspot.fi
No mutta tällaisen kirjoittelin eilen. Tuon kun v8ielä oppisi moni...

Hei
Huomasin ntässä, että pullassa on tuhansia kilokaloreita, kun taas hedelmissä ei melkein mitään ja suklaassakin vain 250 kcal. Leivonnaisita varmaan olen lihonnut sen, minkä olen lihonnut, mutta silloin jäin miettimään, että miksen ole itse huomannut, milloin lihosin tai laihduin. Kunnes äkkäsin jotakin, mikä vpi olla hyvin olennaista vammaisten toipumis- ja paranemismahdollisuuksien kannalta: Lapsena minulle muut perheenjäsenet sanoivat viitisen minuuttia sen jälkeen, kun olin syönyt pullaa, että nyt jo lihosit, se näkyy. Vähän aikaa sitten, kun maksoin laskuja, tunsin rasittuneeni ja laihtuneeni, vaikka vain istuin. Kun syön hedelmiä mielitekona, tulee heti elävöitynyt tunne kuin verenkierron mukana jotakin, mitä lihaksisto, mielialani ym. juuri kaipaakin. Ihminen, joka on hyvällä elävöityneellä mielellä, on kaunis, ja ihminen jota ei hotsita mikään on lysähtäneen rupsahtaneen näköinen. Kun joskus keittiössä poltan hiukan sormeani johonkin kuumaan ja laitan sen vesiha´nan alle kylmään, ajattelen, että "huh, sattuikohan sitä, tuleekohan jälkeä, ihan kuin olisi (mielikuva heti vaikuttanut kehoon sekunnissa), no ei se varmaan mitään ole, ja ei ollutkaan (keho ehti parantaa itsensä), selvisin säikähdyksellä".
Keho näyttäisi reagoivan ajatuksiin ja tunteisiin sekä tunnelmaan ja elämäntapaan sekunneissa, arviolta 1-3 sekunnissa.
Mitä, jos oikein rukoilet ja toivot, että paranisirt, ja katsot sitten vammaista kohtaa ja tuumit toiveikkaasti "Ikään kuin se olisi hiukan parantunut...", niin silloin olet oppinut parantamisen alkeet: tuolla tiellä jatkaen kehosdi osaakin parantua! Tällaisen vaikutelman sain. On kuin tässä olisi taito opittavana.

* * *

Hei lähetin teille muutama päivä sitten oheisen kirjoitelman ihmeparantumisen mahdollisuudesta. Sen jälkeen olen miettinyt asiaa lisää ja koettanut oppia tuota taitoa.
Tässä tuo kirjoitelma:
Hei
Huomasin ntässä, että pullassa on tuhansia kilokaloreita, kun taas hedelmissä ei melkein mitään ja suklaassakin vain 250 kcal. Leivonnaisita varmaan olen lihonnut sen, minkä olen lihonnut, mutta silloin jäin miettimään, että miksen ole itse huomannut, milloin lihosin tai laihduin. Kunnes äkkäsin jotakin, mikä vpi olla hyvin olennaista vammaisten toipumis- ja paranemismahdollisuuksien kannalta: Lapsena minulle muut perheenjäsenet sanoivat viitisen minuuttia sen jälkeen, kun olin syönyt pullaa, että nyt jo lihosit, se näkyy. Vähän aikaa sitten, kun maksoin laskuja, tunsin rasittuneeni ja laihtuneeni, vaikka vain istuin. Kun syön hedelmiä mielitekona, tulee heti elävöitynyt tunne kuin verenkierron mukana jotakin, mitä lihaksisto, mielialani ym. juuri kaipaakin. Ihminen, joka on hyvällä elävöityneellä mielellä, on kaunis, ja ihminen jota ei hotsita mikään on lysähtäneen rupsahtaneen näköinen. Kun joskus keittiössä poltan hiukan sormeani johonkin kuumaan ja laitan sen vesiha´nan alle kylmään, ajattelen, että "huh, sattuikohan sitä, tuleekohan jälkeä, ihan kuin olisi (mielikuva heti vaikuttanut kehoon sekunnissa), no ei se varmaan mitään ole, ja ei ollutkaan (keho ehti parantaa itsensä), selvisin säikähdyksellä".
Keho näyttäisi reagoivan ajatuksiin ja tunteisiin sekä tunnelmaan ja elämäntapaan sekunneissa, arviolta 1-3 sekunnissa.
Mitä, jos oikein rukoilet ja toivot, että paranisirt, ja katsot sitten vammaista kohtaa ja tuumit toiveikkaasti "Ikään kuin se olisi hiukan parantunut...", niin silloin olet oppinut parantamisen alkeet: tuolla tiellä jatkaen kehosdi osaakin parantua! Tällaisen vaikutelman sain. On kuin tässä olisi taito opittavana.

Tässä tämänpäiväisiö mietteitä aiheesta:
Joka kerta, kun otan askeleen, on se eri osiltaan erityylinen: tuossa on paino vankasta kantapäällä ja jalalla, tuossa kohottaudun ylöspäin, tässä on tunnelmallinen heilahtava liike. On kuin kehonkuvani olisi noina sekunteina noilat osiltaan erilainen, vaihtuu hurjan vinhasti siis. Kun menen peilin eteen ja katson, että onpa lösön näköinen ryhti ja mahaakin näyttää olevan, niin sitten ryhdistäydyn hiukan, että mitäpä jos vetäisi vatsaa hiukan sisään ja olisi urheilullisempi niin auttaisiko se? Ja hetihän tuo nbäkyy vaikuttaneen sekunnissa tai parissa. Siinä sitten kun aikani pällistelen, että onnistuinkohan näin, niin mielenkiintoni hiipuu ja ryhti pääsee lysähtämään uudelleen: mikä lie vanhuuttaan rupsahtanut, enhän edes äsken peiline teen tullessani ollut näin mielenkiinnottomalla tuulöella ja rupsahtanut. Sekunneissa, ihan vain sekunneissa VAIHTELEE MIELIALA JA ULKONÄKÖ SEN MYÖTÄ. Kun näen tuttuja eri kerroilla, ovat he puuhanneet eri juttuja ja ollet eri seurassa ja niinpä heidän meininkinsä on erilainen, ulkonäköns'äkin näyttää vaihtuneen tyylin mukaan, valehtelevatko silmäni, teenkö hetken meiningin mukaisen havaintovirheen? Ei vaan he muuttuvat sekunneissa kunkinhetkisen mielentilansa ja meininkinsä mukaan...
Eli kehonsa voisi parantaa sekunnissa kahdessa, jos vain saisi sen pysymään parabnettuna eikä vanhaa muistelemaan lipsahtaessaan loisi sille taas sekunnissa tia kahdessa vanhoja vikoja. Jos jatkuvasti tavoittelemme jatkuvuutta, vanhaa minäämme, eivät erlämäntavan ja kehon muutokset jää pysyväksi vaan aina tipahdetaan tuohon vanhaan tilanteeseen takaisin. Mutta jos olisi elämäntapamuutoksissa yhtä hetkeen tarttuvainen kuin kehon parantumisen kanssa haluaisin olla, niin voisin muuttua pysyvästi parempaan ihan sekunneissa. Ku8inka tuon muutoksen sitrten saisi pysyväksi? Elämäntapa- ja asennemuutoksella, arvojen vaihtamisella tervehenkisemmiksi, ja paikalleen jumiuttaminen rukouksen avulla...
Josko tämä auttaisi kappaleen matkaa eteen päin ihmeparantajaksi oppimisen tiellä? ,,, :)




16. Paranemisen apuna toiveajattelu * Ihmeparannusohjeyritelmä III  2.6.2013

16. Paranemisen apuna toiveajattelu * Ihmeparannusohjeyritelmä III
Jos jonakin hetkenä tunnet voivasi paremmin kuin toiveajattelua, niin silloin juuri olet tavoittanut hyvää tekemisentapaa ja hyvää elämäntapaa ja asennetta ja voitkin sillä sekunnilla paremmin. Keho reagoi mieleen valtavan nopeasti, ihan hyvin jo sekunnissa.
Jos sitten ajattelet realistisesti, ettet oikeasti voi niin hyvin, niin silloin juuri on tekemisentapasi huonompi ja voitkin huonommin. Keho reagoi myös huononnuksiin silmänräpäyksessä.
Tekemisentavastasi riippuu, voitko hyvin vai huonosti, paranetko vai sairastut. Se, mitä olet luullut toiveajatteluksi, voi olla tiesi parempaan terveyteen, jonka viisaammat elämäntavat tuovat.
Tämä ohje sopii erinomaisesti yhteen luonnonrakkauden ja rukoilemisen kanssa.

* * *
Ihmeparannusohjeyritelmääniseuraava lisäys:
Useasti teemme olemukseemme jonkinlaisen kehotuksen tyyliin "Jatkan
vaan tätä samaa nyt." tai kipeänä ollessa oloa kuulostellessa tulee
ehkä merkittyä "Tätä samaa niinku jatkus.", eli tulee annettua keholle
kehotus olla tietynlainen, jatkaa jotakin uraa. Jos haluaa parantua,
voisi antaa itselleen samanlaisen kehotuksen jatkaa
terveysmielikuvansa linjalla tai kevennetyllä elämisentavalla, ja niin
parantua.


"


Näitä ihmeparannusohjeyritelmiä on siis kymmenittäin, sekä perusohjeita että jopåa yritelmä puuttuvan raajan kasvattamisesta uudelleen, laatimisjärjestyksessä sivulla http://parantamisesta.blogspot.com/2017/11/parantamisnakemykseni.html

Halvaantumiseen yms vaivoihin löytyvät ohjeyritelmät hakemistosta http://parantamisesta.blogspot.com ja sen viereisistä sadan kohdan kokoelmista 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti