Hevosneule

Laadin tammikuussa hevosaiheisen neulekuvion, tunteidenmukaisen elämän malliksi.
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/tunteidenmukaisuuden-mahdollisuudesta.html

Jälkikäteen huomasin sen lievittävän kipuja, vieläpä aika tehokkaasti.
http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html

Niin tulin ajatelleeksi, voisiko kutomisesta pitävä mummo tienata noilla esim. 15 euroa kappale, jos ne kumminkin veisivät kivut pois, vaikkapa reumaa tai migreeniä sairastavilta tai muilta hätävaraksi jonnekin.

Mutten sitten tiedä, kun kokeilin eri langasta, ei savonlinnalaisesta, niin lanka ei jotenkin sopinut aiheeseen vaan toi kireän, päänsärkyisen olon. Niin että langankin pitäisi olla joltakin paikkakunnalta, joka kannattaa mukavia käsitöitä, kuten vaikka Savonlinna lomailumahdollisuuksia tarjotessaan ja luodessaan mummolamaisuutta.
Ja sittent uo kuvio: kun kokeilin päänsäryn lievikkeeksi,niin tuli särkytyylinen kuvio ihan liiaksi. Eka neulomani oli sen sijaan hevosaiheen ja tunteidenmukaisuuden kiehtomana, kun juuri olin saanut kutomiskärpäsen ja oppinut jonkin verran kutomisesta. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html
Heinä hevosen jaloissa ei ollut hyvä idea särkyjen lievittämisen kannalta. Ja hevosen peffa ainakin saisi olla pyöreä, eli hännän tyven voisi kutoa taustavärillä. Muutenkin kutomiskäsialalla on kamalasti vliä: saisi olla mukava ja hyvin ymmärtänyt, millä tavoin hevonen on tunteidenmukainen ja huomannut, ettämiten se hyvin lievittää särkyä, kun eihän itsestään mikä tahansa kyhäelmä lievitä vaan siinä pitäisi olla idea mukana sosiaalisella silmällä. (ks. tuo linkki kipujen lievittämisestä, sen teksti)

1.3.2017
Koetin tehdä hevoslapun kaksivärisestä langasta, mutta kuvio ei erottunut taustasta melkein ollenkaan, etenkään illalla, kun kummassakin langassa oli milloin mikin lanka päällimmäisenä ja niin sekäkuviosta että taustasta tuli pilkuista tehty ja miten olikaan, niin hevosen puna-orassin langan oranssi näytti samalta kuin taustan sini-kellanvihreän kellanvihreä, ja niin esim. korva ei näkynyt ollenkaan ja pään muotokaan ei näyttänyt hahmottuvan, ja ylipäätään hevonen oli kuin sumun läpi nähty: ei ikävä muttei kyllä selvästi erottuvakaan, niin, ettei neuleesta varmaankaan paljoa iloa ole särkyihin.
Jos neulelappu on niin iso, että musituttaa patalappua, niin sen kai pitäisi olla kuumuutta kestävästä langasta eli villasta eikä osin muovilangasta.
Näin keväällä taitavat kaupoissa lankojen värit olla räikeämpiä. Onko se joillekin päänsärkyä tuovaa, etenkin muina vuodenaikoina? Olisivatko parhaita joulunalusajan langat?
Tuo, mistä hevosneulekuvio onnistui hyvin: valkea hevonen tummanruskealla taustalla, oli sukkalangoiksi ostettua, taisi olla sukkalanka-nimellä vyötteessä. Jääkö sairastava hiukan taaemmas tavallisesta elämästä, enbemmän syrjään, kotosalle vain, niin kuin sukankin kuuluu jäädä syrjään. Savolaisen ja jotenkin ylellisen mummolamaisen ja käsityömäisen oloinen lanka, josta pidin.

8.6.2017
Tässä tuon parantamisaiheisen blogin teksti suurin piirtein, (hakemisto http://parantamisesta.blogspot.fi ) 
http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html

"Eli kipuihin näyttäisi auttavan tämän hevosneulekuvion katseleminen.

Hevonen on oikeastaan laadittu tunteidenmukaisen elämän malliksi. Lisää tilaa tunteille voi helpottaa kipuja, sillä kivut usein ovat seurausta siitä, että jokin asia on hankala kantaa, painostaa, on ikävä tms, milloin tilaa omille tunteille tuo vapautta olla ilman että satuttaa itseään jotenkin.
Hevosessa on olennaista, että se kaartaa eikä tule suoraan kohti, mistä syntyi konflikti ja lisää kipua, vaan se kaartaa niin kuin sen mieli tekee, jolloin se koko ajan valitsee hyvän reitin ja hyvän tavan olla ja tehdä,mikä lievittää kipuja, kun voi valita hyvät vaihtoehdot.
Hevonen kirmaa omilla teillään ja viihtyy, mikä myös helpottaa oloa, kun voi valita itselleen juuri sopivan tekemisen, tekemiset, tekemisentavan yms.
Hevonen on neulekuvioksi laadittu, siis mukavien monien pitämien telkemisten meininkiä ja niiden sosiaalisuutta, samaan aikaan kaffetauon tapaan pehmennetty sosiaalisuus että harrastavan ihmisen vapaamuotoinen ystävällinen, joskin muut etäämmäs ainakin osan aikaa jättävä tavallinen jutusteleva sosiaalisuus.
Hevonen on kirmatessaan myös tervehenkisen liikunnallinen ja itsenäinen luonne.

Kuva on sosiaalisella silmällä katsottava eikä tarkkaan matkittava tai yhtään näyteltävä, vaan omin päin opettelemisen tavalla tehtävä samasta teemasta juttuja, etenkin siis tunteidenmukaisuutta, ja kuulosteltava, miten se vaikuttaa oloon."